Martin Saarikangas: Minun kaltaiseni talousmies ei hyväksy, että luontoa tuhotaan

Henkilö: Martin Saarikangas on lähtöjään Rööperin kundi, joka on koko elämänsä pitänyt Suomen telakoiden ja urheilun puolta. Nyt hän haluaa, että luonto säilyy lapsille yhtä puhtaana kuin hän on siitä itse saanut nauttia.

Toivon, että tulevaisuuden lapsille luonto tulee olemaan yhtä hyvä ja puhdas kuin se meille on ollut, Martin Saarikangas sanoo. Johanna Erjonsalo

Mikko Välimaa

Vuorineuvos Martin Saarikankaan kodin puutarhassa Westendissä sirkuttavat pikkulinnut. Isoraaminen mies istuu pihakeinussa vehreiden puiden ja pensaiden välissä ja puhuu eläimistä ystävinään. Hän mainitsee pihalla elelevän siilin, jänikset sekä variksen, joka on erityisen rakas.

– Kymmenisen vuotta sitten varis oli syömässä ruokaa, jonka vaimoni oli jättänyt tuohon kivelle, Saarikangas sanoo ja viittoo kohti isoa murikkaa.

– Yhtäkkiä kuului kova suhina, ja paikalle syöksynyt haukka nappasi variksen. Vaimoni huusi hurjasti, ja haukka tiputti linnun kynsistään. Nostin sen syliini ja silittelin sitä. Se nokkasi korvanlehteäni, mutta lopulta rauhoittui.

– Sama varis käy pihallamme edelleen. Nyt sillä on pesä tuossa lähellä ja kiire, kun on poikaset hoidettavana.

Tarina kuvaa, miten tärkeänä Saarikangas lähiluontoa pitää. Hän antaa huutia massiiviselle rakentamiselle, joka on Espoossa muodissa.

Saarikangas sanoo sievistelemättä, että kansainväliseksi vetonaulaksi rakennettu Tapiolan puutarhakaupunki ja Heikki von Hertzenin perintö on tuhottu.

Miksi Espoosta pitää tehdä urbaania aluetta Helsingin tapaan.

Martin Saarikangas

Noin 45 miljardilla markalla aikanaan bisnestä tehnyt mies ei kelpuuta selitykseksi, että rakentamista tarvitaan, jotta talous kasvaa.

– Ei kukaan minunkaltaiseni talousmies hyväksy sitä, että luontoa ja ympäristöä tuhotaan. Ei se ole taloutta, vaan anarkismia, Saarikangas puuskahtaa Länsiväylän haastattelussa.

– Miksi Espoosta pitää tehdä urbaania aluetta Helsingin tapaan. Eihän kukaan muuta kaupungista pois päätyäkseen samaan ympäristöön.

Vaikka Helsinki ei kelpaa Saarikankaalle kaupunkirakentamisen esikuvaksi, synnyinkaupungistaan Stadista hän puhuu lämmöllä.

Landelta muuttanut toimittaja saa pian kuulla, missä vanhan Stadin rajat menevät.

– Raja on idässä Pitkäsilta ja pohjoisessa se kulkee Töölössä Hesperiankadulla. Muu osa on Hesaa. Kruununhaka etelässä ei myöskään kuulu Stadiin, sillä siellä asuvat varakkaat, sanoo Kalevankadulla lapsuudessaan asunut, mutta Rööperin kundiksi itsensä nimeävä Saarikangas ja jatkaa:

– Stadihan tulee tietysti ruotsinkielisestä sanasta staden. Kaupunkilaisia ovat Stadissa asuvat, Pitkänsillan toisella puolella asuvat de övriga – ne muut.

Martin Saarikankaan tavaramerkki on henkselit. Espoon massiivista kaupunkirakentamista hän kommentoi kriittisesti kotipihansa keinun varjosta. Johanna Erjonsalo

LUE MYÖS: Kiekko-Espoon perusta luotiin 1970-luvulla – kaikki alkoi 30 lapsen ryhmästä, kertoo Martin Saarikangas

Saarikangas tunnetaan Suomen telakkateollisuuden pelastajana, laivojen ja urheiluhallien rakentajana sekä idänkaupan grand old manina. Hän laskee, että Helsingistä Hietalahden telakalta nuorena insinöörinä alkaneella, kaikkiaan 43 vuotta kestäneellä urallaan hän ehti nähdä satojen alusten valmistuvan.

Niistä komeimpiin kuuluu Kvaener Masa Yardsin telakalta Turusta valmistunut Voyager of the Seas, joka oli 2002 asti maailman suurin matkustaja-alus. Alus on veistettynä puutauluun, jonka komistaa Saarikankaan kotia.

Urheiluhallihankkeissa Saarikankaan nimi liittyy muun muassa Länsi-Auto areenan eli nykyisen Metro-areenan, Hartwall-areenaan sekä Espoon Matinkylän ja Laaksolahden halleihin.

Harvempi tietää, että Saarikankaan kädenjälki näkyy myös Haukilahdessa, jonne hän rakennutti kaupunginosan ensimmäiset kerrostalot 1963.

Tarina alkaa 1961 Moskovasta, jossa nuori Wärtsilän insinööri oli yhtiön pääjohtajan Wilhelm "Vikkelä-Ville" Wahlforssin mukana. Onnistuneen myyntimatkan paluuosuudella pääjohtaja kysyi Saarikankaalta, oliko nuorella teekkarilla joitakin toiveita.

Kun kävi ilmi, että Saarikangas tarvitsi uutta kotia, tuumi pääjohtaja samoin tein:

– Kanske jag kan hjälpa, Saarikangas sanoo siteeraten Wahlforssia äidinkielellään ruotsilla.

Apu tarkoitti edullista tonttimaata, jolle Saarikangas rakennutti kolmikerroksisen lamellitalon telakan valkokaulusväelle sekä korkeamman tornitalon työntekijöille. Asunto-osakeyhtiö sai nimekseen Haukilaiva, ja Saarikangas perheineen muutti yhden talon ylimpään kerrokseen.

Asuntosäätiö rakensi Saarikankaan myymille tonteille myöhemmin lisää lamelli- ja tornitaloja.

Diplomi-insinööri Saarikangas ei malta olla kehumatta rakentamisen laatua.

– Kun talojen käyttövesiputkien kunto tarkastettiin 2000-luvun alussa, niiden todettiin kestävän vielä 50 vuotta. Pihakeinut tehtiin telakalla ja ne kestivät käyttöä yhtä lailla.

Värikäs muisto Haukilahdesta liittyy myös perheen toiseen kotiin Haukilahden Pitkänkalliontiellä 1970-luvulta.

– Naapurustossa eli useita muusikkoja, kuten Jukka Kuoppamäki, Juha Vainio ja Eino Grön sekä Hurriganesin jäseniä. Muusikoiden lapset olivat meillä leikkimässä ja kun ruuan aika tuli, kaikki tulivat syömään. Pöydän ympärillä saattoi vilistää parikymmentä lasta.

Saarikangas on paljasjalkainen helsinkiläinen, mutta Espooseen liittyvät hänen elämänsä useimmat kiintopisteet, kuten koti, jäähallit ja nuoruuden opiskelupaikka Teknillinen korkeakoulu Otaniemessä. Johanna Erjonsalo

E läköitymisen jälkeen Saarikangas lähti politiikkaan ja nousi eduskuntaan 2003 kokoomuksen riveistä.

Eduskuntauraansa hän kuvaa elämänsä hedelmällisemmäksi ajaksi.

– Se oli tietysti täysin uutta ja aivan toista kuin liike-elämä. Opin erittäin paljon ihmisten välisestä yhteystyöstä ja asioiden sovittelemisesta. Arvostan todella korkealle poliitikkoja, jotka tekevät pienellä palkalla työtä yhteiskunnan hyväksi, Saarikangas sanoo.

Hän ottaa napakasti kantaa päivänpolitiikkaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) aamiaisista syntynyttä kohua hän pitää paisuteltuna.

– Se asia on noussut mittasuhteisiinsa nähden aivan liian suureksi. Pääministerillä, jonka palkka on pienempi kuin keskikokoisen yhtiön toimitusjohtajalla, kuuluu olla tiettyjä etuja. En pidä siitä, miten media on paisuttanut asiaa, sillä etuhan on ollut muillakin pääministereillä, Saarikangas sanoo.

Saarikankaalla on ikää 84 vuotta. Hän kertoo olevansa yhä päättäjänä muutamissa kansainvälisten yhtiöiden hallituksissa, mutta suuremmat vastuut ”Iso-Masa” on jättänyt nuoremmilleen.

Eläkeläisen aika jakautuu Westendin kodin ja Kirkkonummen Porkkalassa sijaitsevan vapaa-ajan asunnon välille. Kesällä käydään poimimassa marjat mehustukseen ja hedelmät soseisiin Ikaalisissa sijaitsevalta kesämökiltä.

Isoisoisän ilona ovat kuusi lastenlasta, yksi lapsenlapsenlapsi ja kesällä syntyvä toinen lapsenlapsenlapsi. Kesäisin odotettuja vieraita tulee Yhdysvalloista, jossa nuorin tytär asuu perheineen.

Ulkomailla asuville lapsille läntisen Uudenmaan luonto on yhtä tärkeää kuin Saarikankaalle itselleen.

– Toivon, että tulevaisuuden lapsille luonto tulee olemaan yhtä hyvä ja puhdas kuin se meille on ollut, Saarikangas sanoo.

Jutun lähteenä on käytetty kirjaa Iso-Masa, laivanrakentaja, Heikki Haapavaara (Ajatuskirjat 2002).

Martin Saarikangas on tarinaniskijä parhaasta päästä. Niitä hänelle on kertynyt sekä idästä että lännestä, ja tuttavuuksia solmittu niin kiekkokaukalon laidalla kuin tapaamisissa valtionpäämiesten kanssa. Johanna Erjonsalo

LUE MYÖS: Kiekko-Espoon perusta luotiin 1970-luvulla – kaikki alkoi 30 lapsen ryhmästä, kertoo Martin Saarikangas

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut