Träskändan arvokartanon julkisivuremontti viivästyy edelleen ja uhkaa siirtyä ensi vuoteen. Syynä on tarjouskilpailun voittaneen yrityksen vetäytyminen hankkeesta viime metreillä.
– Urakoitsija katsoi, ettei pysty rakennusalan kohonneiden kustannusten vuoksi toteuttamaan hanketta sovitulla hinnalla, selvittää Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen palvelutuotantopäällikkö Taneli Kalliokoski.
Kalliokosken mukaan rakennusalan kuumentunut tilanne näkyy Espoossa nyt monissa kohteissa.
– Jatkuvasti tulee eteen tilanteita, joissa hinta nousee, tekijää ei saada tai tekijä ei saa tavaraa. Erityisesti tämä näkyy teräs- ja puutavarapuolella, Kalliokoski sanoo.
Träskändan kartano on Kalliokosken mukaan ainoa isompi kohde Espoossa, joka viivästyy rakennusalan korkeasuhdanteen vuoksi. Yksittäisissä korjaustoimenpiteissä tilanne kuitenkin näkyy.
– Esimerkiksi yhdelle koululle oli määrä asentaa tuloilmasäleikkö kesällä. Tavarantoimitusvaikeuksien vuoksi asennus siirtyy kuitenkin lokakuulle, Kalliokoski havainnollistaa.
Träskändan kartanon julkisivuremontti kilpailutetaan syksyllä uudelleen. Kalliokoski ei uskalla arvioida, milloin remontti voisi toteutua.
– Todennäköisesti se menee ensi vuoteen.
Tilannetta mutkistaa se, että suojeltu arvorakennus on haastava kohde.
– Tämä on Espoon museokohteista arvokkaimpia. Urakoitsijoita, jotka pystyvät remontin toteuttamaan, ei ole jonoksi saakka. Kevään tarjouskilpailussakin tarjouksia saatiin vain kolme, Kalliokoski toteaa.
Julkisivuremontin urakkahinta oli tarjouspyynnössä noin 1,5 miljoonaa euroa. Hinta on kaksinkertaistunut vuodesta 2019, jolloin remonttiin varattiin 700 000 euroa.
Syynä tähän on muun muassa se, että osa vaurioista on paljastunut ennakoitua suurimmiksi.
– Esimerkiksi koilliskulmalta joudutaan purkamaan vanhaa hirsirunkoa ja korvaamaan sen tiilimuurauksella. Ero pelkkään julkisivurappauksen uusimiseen on merkittävä. Kustannuksien nousuun vaikuttaa myös se, että edellä mainitun korjauksen toteuttamiseksi kattorakenteet pitää väliaikaisesti tukea uusimistöiden ajaksi, Kalliokoski sanoo.
Rakennuksen julkisivussa on sekä hirsi- että kiviseinää, mikä on Kalliokosken mukaan lisännyt vaurioherkkyyttä.
Remontin yhteydessä parannetaan myös rakennuksen esteettömyyttä, mikä sekin teettää lisätöitä.
– Kustannuksien nousuun on vaikuttanut jonkin verran myös se, että alkuperäisen aikataulun venyessä vauriot ovat jonkin verran laajentuneet.
Remontissa uusitaan kartanorakennuksen rapistuneen julkisivun lisäksi muun muassa ilmanvaihtoa sekä vahvistetaan seinärakenteita. Lisäksi ikkunoita ja ovia uusitaan tai entisöidään, pääsisäänkäynnin portaali entisöidään, terassin kansi puretaan kokonaan ja uusitaan. Kellarin alapohja puhdistetaan, salaojat uusitaan ja lisäksi kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohja koilliskulmalla uusitaan.
Remontin oli alunperin määrä alkaa jo kesällä 2019 (LV 14.5.2019). Korjauksen suunnittelu vei rakennuksen suojelustatuksen vuoksi kuitenkin arvioitua enemmän aikaa (LV 5.11.2020).
Kaupungin omistama, vuosina 1920–1921 valmistunut rakennus on ollut tyhjillään pitkään ja vaatisi täydellisen peruskorjauksen myös sisätilojen osalta.
Espoo ei ole kuitenkaan halunnut toteuttaa peruskorjausta ennen kuin rakennukselle löytyy käyttäjä. Vuokralaista on etsitty vuosia, mutta kiinnostuneita yrityksiä ei löytynyt.
2
