Korona-aika liki tuplasi yhteydenotot Pellaksen turvakotiin Espoossa, 150 jouduttiin ohjaamaan muualle – "Aina on löytynyt paikka"

Lähisuhdeväkivalta: Nyt paetaan vainoa ja digitaalista väkivaltaa.

Turvakoti Pellaksessa on pehmoja, pelejä ja leluja lapsiasiakkaille. Stina Luukkainen
Katja Riihola

Katja Riihola

Koronavuosi toi Espoossa sijaitsevaan turvakoti Pellakseen liki tuplamäärän yhteydenottoja verrattuna siihen, mitä turvakoti pystyi sillä hetkellä ottamaan vastaan.

Pellaksessa majoittui vuonna 2020 kaikkiaan 170 asiakasta, joista 92 oli aikuisia ja 78 heidän mukanaan tulevia lapsia. Lisäksi 150 turvan tarpeessa olevaa aikuista ja lasta jouduttiin ohjaamaan muihin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin turvakoteihin.

– Osa meille hakeutuneista on kertonut, että puoliso on jäänyt työttömäksi korona-aikana. Tästä on tullut stressiä ja taloudellista huolta, joka on sitten purkautunut väkivaltaisena käytöksenä. Myös elämän rajoittuminen kotiin on saattanut pahentaa jo valmiiksi vaikeaa tilannetta. Tämä korona-aika näkyy, muttei ehkä vallitsevana piirteenä, kuvailee turvakoti Pellaksen vastaava sosiaalityöntekijä Jenni Lemercier poikkeusaikaa.

Perinteisen henkisen ja fyysisen väkivallan rinnalla turvakodissa näkyvät tällä hetkellä monet muut väkivallan muodot.

– Aloitin itse täällä työt elokuussa ja vainon ja digitaalisen väkivallan suuri osuus yllätti, Lemercier kertoo.

Digitaalisen väkivallan muotoja voivat olla esimerkiksi intiimien kuvien julkaisemisella uhkailu tai toisen liikkeiden seuraaminen älylaitteiden avulla.

Seuraamista, kontrollointia, pelottelua ja häpäisemistä.

– Teknologian kehittyminen on mahdollistanut toisen seuraamisen, kontrolloinnin, pelottelun ja häpäisemisen. Väkivallan kokija ei välttämättä osaa itsekään mieltää, että kyse on väkivallasta.

– Joskus väkivallan kokija tietää tästä seurannasta, joskus ei. Jotkut myös epäilevät, että kotona on laitteistoa, jolla voidaan valvoa ja nauhoittaa.

Väkivaltaa voi olla myös jatkuvalla digitulvalla pommittaminen, soittelu ja viestittäminen sekä raivostuminen, jos soittoihin ja viesteihin ei vastata heti.

Vainoaminen saattaa jatkua myös suhteen päätyttyä.

– Meillä näkyvät myös pitkittyneet lasten tapaamis- ja huoltokiistat silloin, kun niihin liittyy väkivallan uhkaa.

Monet turvakotiin hakeutuneet ajattelevat, ettei lapsi ole tietoinen kodin väkivallasta tai pelon ilmapiiristä. Lemercierin mukaan asia on kuitenkin toisin. Lapsi aistii herkästi ilmapiirin ja saattaa olla valveilla, vaikka näyttäisi nukkuvan.

– Kaikki meille tulleet lapset ovat vähintäänkin altistuneet väkivallalle. Lapsi kärsii lähisuhdeväkivallasta vaikkei olisi suoranainen kohde. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että väkivallan todistaminen toista vanhempaa kohtaan saattaa olla lapselle jopa haitallisempaa kuin väkivallan kohteena oleminen. Kysymme aina, onko väkivaltaa kohdistunut myös lapseen. Näitäkin tapauksia on. En sanoisi kuitenkaan runsain mitoin.

Kesät ovat turvakodeissa tyypillisesti melko hiljaisia. Kynnys hakea apua näyttää loma-aikoina olevan etenkin lapsiperheissä tavallistakin korkeampi.

– Apua kannattaa hakea ennemmin kuin myöhemmin. Voisi ajatella, että juuri lasten takia kannattaa irtautua väkivaltaisesta arjesta. Se on tärkeää lapsen kehityksen turvaamiseksi.

– Turvakoti toimii normaalisti kesälläkin.

Kolme vuotta toimineen turvakoti Pellaksen asiakasmäärät ovat hienoisessa kasvussa. Turvakotia pyörittää Pääkaupungin turvakoti ry, jolla on kaksi turvakotia myös Helsingissä.

Pellaksen asiakkaista yhä useampi tulee Espoosta. Kahtena ensimmäisenä toimintavuonna espoolaisia oli vähän yli puolet asiakkaista, viime vuonna jo 72 prosenttia.

Espoolaisten lisäksi asiakkaita tulee muun muassa Kirkkonummelta ja silloin tällöin myös muista keski- ja Länsi-Uudenmaan kunnista.

– Kunnan sosiaalipalveluissa pitäisi osata ohjata turvakotiin, hän muistuttaa.

Pääosa turvakoti Pellaksen aikuisista asiakkaista on naisia. Viime vuonna miehiä oli yhdeksän.

Ikäihmisiä ja vammaisia asiakkaita on hyvin vähän.

– Vuosittain tulee yksittäisiä ikääntyneitä. Väkivalta voi olla vaikkapa omaishoitajana toimivan puolison tekemää tai aikuisen lapsen vanhempaansa kohdistamaa taloudellista väkivaltaa, joka saa myös henkisiä ja fyysisiä piirteitä.

– Lähisuhdeväkivalta on vielä tabu.

Korona-ajan varjopuolina Lemercier pitää spontaanien tapaamisten puuttumista. Moni väkivaltatilanne on saattanut jäädä huomiotta, kun ystävät ja sukulaiset eivät ole pystyneet havainnoimaan onko kaikki hyvin.

Pellaksen asiakkaista suuri osa on kokenut väkivaltaa jo pitkään.

– Väkivalta on syklistä. Väkivaltaa seuraa hyvittelyvaihe, kunnes tulee taas uusi väkivaltatilanne. Siihen sokeutuu. Väkivallasta tulee uusi normaali. Vahva häpeä estää lähteminen, Lemercier kuvailee.

Lemercier neuvoo käyttämään turvakotia konsultaatioapuna omassa tilanteessaan.

Hänen mukaansa turvakodin tehtävänä on tarjota turvallinen ympäristö ja akuuttia kriisiapua, jotta asiakas voi alkaa vähitellen koota uudelleen myös sisäistä turvallisuuttaan.

– Tilanne on siinä mielessä hyvä, että asiakkaille on aina löytynyt paikka jostain toisesta turvakodista. Asiakkaiden suuri määrä kuitenkin viestii, että tarvetta yhdelle uudelle turvakodille Espoossa voisi olla.

Turvakoti Pellaksen puhelinnumero on 040 457 3840.

Amnestyn tutkimus:

Väkivaltaiset jäävät kunnissa ilman apua

Väkivallan torjuminen on kunnissa edelleen riittämätöntä, selviää Amnesty Internationalin maaliskuussa julkaisemasta tutkimuksesta. Tutkimus koski naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä. Tutkimuksen mukaan heikoimmin saavutettavia olivat väkivallantekijöille suunnatut vertaisryhmät. Näin myös Espoossa.

Espoossa toimiva Lyömätön Linja on paikka, josta väkivaltaa läheisessä suhteessa käyttäneet voivat saada apua.

Espoon Omatilassa autetaan puolestaan lähisuhdeväkivaltaa kohdanneita.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut