Tänään ratkeavissa kuntavaaleissa saatetaan tehdä suomalaista vaalihistoriaa.
Ennakkoäänten määrä ylittää todennäköisesti ensimmäistä kertaa varsinaisen vaalipäivän äänten määrän.
Näin povaa Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti Pertti Timonen.
Koko maassa ennakkoäänestyksen äänestysaktiviisuus nousi 33 prosenttiin, joka on yli kuusi prosenttiyksikköä neljän vuoden takaista parempi. Vielä vuoden 2017 kuntavaaleissa kaikista äänensä antaneista noin 55 prosenttia äänesti varsinaisena vaalipäivänä ja 45 prosentti ennakkoon.
– Nyt on lähellä historiallinen tilanne, että ennakkoon on äänestetty enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä äänestetään. Ennakkoäänestys oli myös näissä vaaleissa tavanomaista pitempi.
Timosen mukaan ennakkoäänestyksen painon lisääntyminen vaikuttaa myös ääntenlaskennan seuraamiseen, kun varsinaisena vaalipäivänä annetaan vähemmän ääniä.
Perinteisesti demarit ja myös keskusta pärjäävät ennakkoäänissä suhteellisesti paremmin ja niiden osuus laskee, kun ääntenlaskenta etenee. Keskustan äänisaalis nousee äänestyksen alkuvaiheessa, kun pieniä kuntia saadaan laskettua. Kokoomus saa ääniä tasaisimmin, kun taas perussuomalaiset ja vihreät nousevat laskennan lopussa, mikäli ovat saaneet äänestäjänsä liikkeelle.
– Kun ennakkoäänten ja varsinaisen äänestyspäivän suhde muuttuu, niin muutokset ääntenlaskennan aikana eivät ole valtakunnallisesti välttämättä niin selviä, ennakoi Timonen.
Vaalipäivälle sattuneen hyvän mökki- tai terassikelin vaikutuksella äänestysintoon Timonen ei spekuloi.
– Vaikka säästä puhutaan paljon, niin sen vaikutus on kuitenkin marginaalinen. Motivaatio ratkaisee.