2017 vaaleissa viimeinen valtuustopaikka irtosi SDP:n ehdokkaalle 272 äänellä – moni jäi rannalle, vaikka keräsi paljon enemmän

Vuoden 2017 kuntavaaleissa valtuustoon päästiin Espoossa 272 äänellä, mutta 374 äänellä irtosi vain varavaltuutettuun paikka.

Aulikki Pentikäinen (sd.) sai tuolloin kiittää paikastaan belgialaista matemaatikkoa Victor d'Hondtia (1841–1901). Sen sijaan Kaisa Alaviiri (kok) jäi varavaltuutetun paikalle.

Syynä on Suomessa käytössä oleva suhteellinen vaalitapa, jossa sovelletaan niin kutsuttua d'Hondtin menetelmää.

Ehdokkaat laitetaan paremmuusjärjestykseen näin:

1. Lasketaan kunkin ryhmittymän puolueen, vaaliliiton, yhteislistan tai valitsijayhdistyksen vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuuluvia valitsijayhdistyksiä.

2. Asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat järjestykseen henkilökohtaisten äänimäärien perusteella.

3. Kullekin ehdokkaalle annetaan vertausluku siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut kolmanneksen jne.

4. Vaalipiirin kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen, ja tästä listasta valitaan kansanedustajiksi niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia.

Viime kuntavaaleissa rannalle kolmisenkymmentä Pentikäistä enemmän henkilökohtaisia ääniä saanutta ehdokasta.

Erityisesti suhteellinen vaalitapa rokotti keskustan Riina Nevamäkeä, joka ei yltäneet valtuustoon edes 463 äänellä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut