Sote-kritiikki kiihtyy, ja talouslinja tiukkenee – näin vaalitulos vaikuttaa Espoon kehitykseen

Valtuustokausi: Uudet päättäjät odottavat jo Pohjois- ja Keski-Espoon kaavatyötä.

Henrik Vuornoksen (kok.) mukaan vaalitulos on vahva viesti hallituksen ajamaa sote-uudistusta vastaan. Johanna Erjonsalo
Katja Riihola

Katja Riihola

Kokoomus vahvisti vaaleissa otettaan Espoossa ja nappasi kaksi lisäpaikkaa valtuustoon. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Henrik Vuornos tulkitsee, että kuntavaalitulos on vahva viesti hallituksen ajamaa sote-uudistusta vastaan.

– Ylivoimaisesti keskeisin valtuustokauden kysymys on se, mitä käy sote-uudistukselle. Tulos on vahva viesti vihreille, että uudistus olisi Espoon kannalta tuhoisa. Uuden valtuuston tehtävä on välittää hallitukselle viesti, ettei tätä voida hyväksyä.

Vuornoksen mukaan soten hyväksyminen johtaisi Espoon veronkorotuksiin tai leikkauksiin.

– Emme voi hyväksyä tätä. Tämä pitää muuttaa.

Tulevan valtuustokauden muiksi keskeisiksi asioiksi Vuornos nostaa talouden tasapainottamisen eli säästölinjan ja kaupunkikehittämisen jatkamisen.

Vuornos kertoo odottavansa innolla Espoon pohjois- ja keskiosien asemakaavoittamisen eteen päin viemistä. Leppävaaran pohjoispuolen kehittämisen suuntaviivat olisi myös saatava liikkeelle valtuustokauden alussa.

Hyöty irti metronjatkosta ja raidejokerista.

– Metronjatko ja raidejokeri aloittavat tällä kaudella, ja kaupungin pitää osata ottaa niistä hyöty irti.

Vihreiden kolmen paikan menetys konkretisoitui valtuustoryhmän puheenjohtajan Sirpa Hertellin kohdalla, sillä yli 20 vuotta valtuutettuna Espoossa toimineen Hertellin valtuustopaikka jäi kiinni seitsemästä äänestä.

Hertell jatkaa vihreiden ensimmäisenä varavaltuutettuna, ellei tarkastuslaskenta muuta tilannetta.

Hertell uskoo, että vihreiden kannatusta söi hallitusvastuun kantaminen.

– Vihreiden kannatuksen putoaminen oli valtakunnallinen ilmiö. Hallitustyön vaikeus ja sote-keskustelu näkyvät, Hertell pohtii.

Hertell muistuttaa, että nyt saavutettu 14 paikkaa on kuitenkin vihreiden toiseksi paras vaalitulos.

– Kolmen paikan menetys on iso, mutta olemme kuitenkin edelleen kaupungin toiseksi suurin puolue.

Hertellin mukaan vihreät ovat saattaneet kärsiä Espoossa siitä, ettei syitä, miksi tiivistä kaupunkirakennetta tarvitaan, ole helppo selittää.

– Jos halutaan säästää luontoa, pitää rakentaa vähän tiiviimmin. Lisäksi pitää rakentaa joukkoliikenteen äärelle.

Hertellin mukaan tulevan valtuuston tärkein tehtävä on korona-ajan lapsiin ja nuoriin jättämien jälkien paikkaaminen, Pohjois- ja Keski-Espoon kaavoitustyön jatkaminen ja metronjatkeen käynnistymiseen liittyvän liityntäliikenteen sujuvaksi saaminen.

Torjuntavoitto, luonnehtii valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Sistonen SDP:n vaalitulosta, joka säilytti puolueella Espoossa kymmenen valtuustopaikkaa.

– Se, miten meitä lyötiin sote-asiassa, aamupalagate ajoitettiin sopivasti ja se, miten meitä ja kokoomusta syytettiin koulujen ja kirjastojen sulkemisesta, Sistonen luettelee.

Demareiden ääniharava oli Maria Guzenina, joka nousi Espoon äänikuningattareksi 4 342 äänellään. Häntä enemmän ääniä sai vain kokoomuksen Kai Mykkänen, 6 533 ääntä.

– Saimme pidettyä asemamme, vaikka valtakunnallisesti puolueelle povattiin vaikeita vaaleja. SPD:n tulos Espoossa on todella hyvä, Guzenina luonnehtii.

Guzeninan mukaan demarit ovat panostaneet valtuustotyöskentelyssä rakentavaan yhteistyöhän ja tämä näkyy myös vaalituloksessa.

– Äänimäärämme on osoituksena yhteistyön voimasta. Olemme edelleen Espoon kolmanneksi suurin puolue, vaikka perussuomalaisille povattiin jytkyä ja meitä parempaa tulosta, hän iloitsee.

Guzenina nostaa tulevan valtuustokauden keskeisiksi teemoiksi Pohjois- ja Keski-Espoon asemakaavavaiheen edistämisen ja yhdenvertaisten palvelujen turvaamisen.

– Ja miten turvaamme yritysten toimintaedellytykset niin, että syntyy työpaikkoja, jotka luovat hyvinvointia ja verotuloja, joilla voimme varmistaa, että espoolaisten tärkeät palvelut toimivat kuten hyvinvointiyhteiskunnassa kuuluu.

Sistonen nostaa tulevan valtuustokauden isoksi kysymykseksi sote-uudistuksen ja sen vaikutukset Espoolle.

– Siinä on paljon epäselviä kysymyksiä. Talous on yksi iso. Muuttuuko valtionosuusjärjestelmä? Tuleeko maakuntaveroa? Mitä tapahtuu kiinteistöille.

Sistosen mukaan Espoossa on tulevalla kaudella jatkettava taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelman toteuttamista niin, että kuntalaisille arvokkaimmat palvelut säilyvät.

Sistonen luonnehtii päättymässä olevaa kautta rankaksi ja raastavaksi.

Hän toivoo uudelta valtuustolta kykyä rakentavaan yhteistyöhön.

– Vihreiden ja vasemmistoliiton pitäisi huomata, ettei kaikkeen vastaan paneminen ole oikea tapa hoitaa kunnallispolitiikkaa, hän heittää.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut