Espoon Kalajärvellä ei ole vielä yhtään kerrostaloa, mutta tulevina vuosina sinne pitäisi saada asuntoja tuhansille – "Kyllä tänne mahtuu"

Kalajärvellä Pohjois-Espoossa on kesäkuisena arkipäivänä rauhallinen tunnelma. Keskusta koostuu K-marketista, Ruskatalosta ja niitä ympäröivistä matalista pientaloista.

Tulevaisuudessa matala ja avara kaupunkikuva voi muuttua. Valtuuston kesäkuun alussa hyväksymä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava (poke) mahdollistaa alueelle tuhansia uusia asukkaita ja kerrostalokeskustan.

Vaikka yleiskaava ohjaa rakentamista vuosikymmenten päähän, Kalajärvellä muutos voi olla nopeampaa. Vireillä olevan asemakaavan myötä Kalajärvi voi saada ensimmäiset kerrostalonsa jo muutaman vuoden sisällä.

Kaupungin vuokrataloyhtiö Espoon Asunnot haluaa purkaa Niipperintien varrella K-marketia vastapäätä sijaitsevat kaksikerroksiset talot ja rakentaa tilalle 4-kerroksisia kerrostaloja. Kaavaehdotus on nähtävillä 2. elokuuta saakka.

Lue myös: Pohjois- ja keskiosien yleiskaava toisi isoja muutoksia – ensimmäisenä vaikutukset näkyvät Kalajärvellä ja Viiskorvessa

Kalajärvi-seuran puheenjohtaja Tommy Lindgren asuu 300 metrin päässä tulevista kerrostaloista. Hän tietää, että aihe on puhuttanut paikallisia.

– Yleinen toive tuntuu olevan, että alue pysyisi väljänä ja matalana ja kerrostalot olisivat alueelle sopivia, esimerkiksi punatiilisiä ja harjakattoisia. Liian tiiviisti rakennettuja betonikuutioita tänne ei haluta, vaan enemmän sellaista Vantaan Kartanokosken tyylistä, Lindgren kertoo.

Espoon Asuntojen hanketta hän pitää merkittävänä, sillä se tulee määrittämään alueen ilmettä, kun kerrostaloja uuden yleiskaavan myötä on tulevaisuudessa mahdollista rakentaa lisää.

– Toiveena on, että asukkaita kuunnellaan alueen suunnittelussa ja yleisilme pysyy tulevaisuudessakin matalana, korkeintaan 4-kerroksisena. On tärkeää, että alue kehittyy, jotta palvelut saadaan säilytettyä. Ja onhan täällä myös tilaa rakentaa, Lindgren sanoo viitaten Vihdintien pohjoispuolelle, joka on vielä lähes rakentamatonta metsää.

Lindgren sanoo, että monia asukkaita huolestuttaa kuitenkin liikenne varsinkin pitkällä aikavälillä.

– Käytännössä tämä alue nojaa yksityisautoiluun. Korona on vähentänyt liikennettä, mutta normaalitilanteessa Vihdintie on ruuhkainen. Suorat bussiyhteys keskustaan on elinehto, ja niiden lopettamista täällä on vastustettu kiivaasti.

Yleiskaavassa Kalajärvelle on suunniteltu Leppävaaraan kulkevaa pikaratikkaa. Lindgren huomauttaa kuitenkin, että monet kalajärveläiset asioivat Vantaan puolella Myyrmäessä, jonne on lyhyempi matka.

– Monelle olisi tärkeämpää päästä kehäradan varteen kuin Leppävaaraan.

Lue myös: Miksi kestävän kehityksen nimiin vannova Espoo kaavoittaa lisää pientaloalueita? – näin vastaavat päättäjät

Espoon Asuntojen kerrostalot voisivat asemakaavainsinööri Juha Miettisen mukaan lähteä liikkeelle nopeimmillaan jo ensi vuonna. Kaavan eteneminen riippuu osin siitä, valitetaanko yleiskaavasta.

Entä milloin Kalajärven muutos kerrostalovaltaiseksi alkaa?

Miettinen arvioi, että tähän menee vielä vuosia.

– Kalajärvi on ensimmäisiä yleiskaavan alueita, joilla tarkempi maankäytön ja rakentamisen suunnittelu lähtee liikkeelle. Ensi vuoden keväällä tiedämme aikataulusta enemmän. Karkea arvio voisi olla, että tiiviimmän kerrostaloalueen rakentaminen voisi alkaa viiden vuoden kuluttua.

Jos Kalajärvelle halutaan saada kerrostaloja tuhansille uusille asukkaille, nykyistä rakennuskantaa täytyy jollain aikavälillä purkaa.

Miettinen muistuttaa kuitenkin, että kaupunki ei velvoita ketään purkamaan taloaan eikä yleiskaava myöskään pakota rakentamista.

– Nykyisessä keskustassa voi jollain aikavälillä tulla purkavaa täydennysrakentamista. Se vaatii kuitenkin lainvoimaisen kaavan ja maanomistajan tahdon.