Kallioiden louhiminen ja rakentaminen ajavat Espoon käärmeet liikkeelle – tilanne huolestuttaa Luontoakateemin perustajaa Panu Villasta: "Kaikki vaikuttaa kaikkeen"

Luonto: Kallioiden louhiminen ja rakentaminen ajavat käärmeet liikkeelle ja aiheuttavat peruuttamattomia muutoksia kallioperässä. Kerran menetettyä ei saa enää takaisin.

Rantakäärmeelle tyypilliset niskalaikut voivat olla keltaisen lisäksi oranssit ja hyvin vaaleat, melkein valkoiset. Sen erottaa kyykäärmeestä myös silmäterä, väritys, päänmuoto, suomujen koko eli suuret kilvet päässä. Panu Villanen

Heli Koivuniemi

Kaupunkikeskuksien laajentuessa tyypillistä on, että eläinten ja kasvien luontainen elintila jää yhä pienemmäksi. Asian vahvistaa Luontoakateemin perustaja Panu Villanen, joka on kouluttanut biologian opettajia ja muita ammattikasvattajia yli 25 vuotta.

Espoossa on eletty rakennusbuumia jo useita vuosia. Lukijapalautteiden perusteella huolta on herättänyt muun muassa se, että kallioita louhitaan ja räjäytellään pala palalta eikä mitään jää jäljelle. Huoli on Villasen mukaan aiheellinen.

– Se ei ole eettisesti ja moraalisesti oikeutettua. Huolestuttavaa on, että pian voikin sanoa, että enää kolme prosenttia selkärankaisten biomassasta on muuta kuin ihmisiä ja ihmisen tuotantoeläimiä, Villanen toteaa.

Kalliossa on oma eliöstönsä ja lajistonsa, kuten metsässä, suossa tai järvessä.

– Jos kallio lähtee, sille tyypillinen lajistokin lähtee. Sen louhiminen on peruuttamatonta. Sellaista lisäravinnetta ei olekaan, mikä nopeuttaisi kaksi miljardia vuotta vanhan peruskallion kasvua ja voisi sanoa, että hei, kivi, synny nyt.

Villasen mukaan ei olla vielä täysin yksimielisiä, mutta nykyisestä aikakaudesta puhutaan jo antroposeenin aikakautena, joka on alkanut teollistumisen myötä ja joka on kiihdyttänyt kuudetta sukupuuttoa.

– Olisitko itse valmis hyväksymään muutoksen? Omasta ympäristöstään varmasti näkee, kun alta tai vierestä lähtee kallio. Se on mennyttä eikä tule takaisin.

Viime viikkoina espoolaiset ovat tehneet havaintoja käärmeistä muun muassa Klobbenilla ja Haukilahdessa. Kurttilassa käärme tuli sisään asuinrakennukseen.

– Rakentaminen on tyypillinen tilanne, jossa käärmeet, mutta myös kaikenlaiset eliöt, lähtevät liikkeelle. Toki muitakin syitä voi olla.

Kun käärmeet vaistoavat ja tuntevat tärähtelyn, ne lähtevät liikkeelle. Uutta elintilaa etsiviä käärmeitä voikin nähdä hyvin erikoisissa paikoissa.

– Koko ekosysteemi, elollinen ja eloton luonto, kokee voimakkaan rakentamisen aiheuttaman muutoksen. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja vuorovaikutus on käynnissä.

Käärmeen sihinää on Panu Villasen mukaan terveellistä pelätä. Se on toiminut iät ja ajat merkkinä pysyä loitolla. Kun suhde luontoon katoaa, myös normaalit varoitusmerkit jäävät havaitsematta.

Villanen muistuttaa, että lääkäriin on aina mentävä, kun käärme on purrut.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut