Poikkeuksellisen pitkä hellekausi rasittaa kasveja.
Lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus ovat kuluttaneet maan vesivarastot ja nyt kuivuus hidastaa kasvien kasvua ja vähentää satoa.
Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille.
Tänä kesänä kirvoja on runsaasti ja helpoiten ne iskevät kuivuudesta kärsiviin kasveihin.
Kipeimmin apua kuivuuteen kaipaavat tänä kesänä istutetut kasvit.
Biolanin tiedotteen mukaan ensimmäiseksi kuumasta ja kuivasta kesäsäästä alkavat kärsiä lehtevät kasvit, jotka haihduttavat paljon vettä.
Myös hiljattain istutetut puut, pensaat ja kukat kaipaavat kastelua, koska niiden juuret eivät vielä ole syvällä maassa.
Hälyttävä merkki kastelutarpeesta on, jos kasvit alkava nuutua iltaa kohti.
Kasvit, jotka ovat kasvaneet samalla paikalla useita vuosia, eivät ole herkkiä pitkillekään poutakausille.
‒ Sadonmuodostusvaiheessa olevat herukat, vadelmat ja pensasmustikat kaipaavat nyt kastelua.
– Jos maassa on niukasti vettä, yksittäiset marjat eivät pullistu ja sato jää pieneksi, vaikka kukinta olisi ollut runsas, sanoo tiedotteessa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Myös nurmikko saattaa kärsiä helteestä.
Ruohonleikkurin terien korkeutta kannattaa nyt nostaa, jotta nurmikko ei palaisi.
Jos nurmikko alkaa kellastua, se kaipaa vettä.
Yleisin kasteluvirhe on liian vähäinen vesimäärä, sillä kasvit eivät hyödy siitä, että mullan pinta kostuu.
Toistuvat niukat kastelut saavat kasvin juuret kasvamaan kohti mullan pintaa, jossa ne ovat entistä herkempiä kuivumaan.
Kun päätät kastella, kastele kerralla kunnolla. Kerralla kastellaan vähintään 30 litraa neliön alueelle, tiedotteessa todetaan.
Paras aika kasteluun on aamu.
Niillä alueille, joilla esiintyy paljon kotiloita, iltakastelu saa yöllä kulkevat kotilot villiintymään.
Kuumimmiksi päiviksi ruukut voi siirtää varjoisampaan paikkaan, sillä paahteessa kasveja rasittaa myös ruukun mullan kuumeneminen.
Etenkin pienissä tummissa ruukuissa mullan lämpötila voi muuttua hellepäivänä kasville tukalaksi.