Länsimetro vauhdittaa Espoon kaupunkikuvan muutosta – tutkijan mukaan Espoo on kärsinyt projektityyppisen rakentamisen haitoista Helsinkiä enemmän

Kaupunki: Länsimetron tulo on vauhdittanut Espoon kaupunkikuvan muutosta.

Kaupunkitutkija Anssi Joutsiniemen mukaan Espoo on kärsinyt Helsinkiä enemmän projektityyppisen rakentamisen haittapuolista. Aalto-yliopisto

Jari Pietiläinen

Naapurit eivät ole veljeksiä keskenään.

Espoo on viime vuosien aikana muuttunut kaupunkirakenteeltaan huomattavasti enemmän kuin Helsinki, kertoo Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen professori Anssi Joutsiniemi.

– Espoon kaupunkikuvan muutos on ollut koko pääkaupunkiseudulla ehdottomasti mittavin. Etenkin länsimetron tulo on vauhdittanut kaupunkikuvan muutosta.

– Toisaalta Helsingin etu on ollut se, että se on ollut rakentamisen suunnittelussaan naapureitaan tarkempi, Joutsiniemi sanoo.

Espoo ja Vantaa ovat Joutsiniemen mukaan kärsineet Helsinkiä enemmän projektityyppisen rakentamisen haittapuolista.

Hyvin harvalla Helsingin kaupunkisuunnittelusta päättävällä on Joutsiniemen mukaan kokonaisnäkemystä siitä, millaiselta pääkaupungin pitäisi näyttää vaikkapa 30 vuoden kuluttua.

– Helsingin kehittämisen suhteen ei tosiasiassa ole olemassa yhtä kaikkien ajamaa näkemystä siitä, millaiselta sen pitäisi tulevaisuudessa näyttää.

– Helsingissä tuijotetaan aivan liikaa siihen, paljonko kaupunkiin rakennetaan uutta kerrosalaa. Sen sijaan pitäisi keskittyä tutkimaan, millaista rakentamisen laatu on, Joutsiniemi arvioi.

– Helsingin kehitystä estävät monet erilaiset tekijät, joista yksi merkittävimpiä on hukkatilojen määrän jatkuva kasvu ikääntyvässä kaupungissa.

Harvaan rakennuskohteeseen on koko Suomessa kiinnitetty huomiota yhtä paljon kuin Jätkäsaareen.

– Jätkäsaarta en aivan varauksettomasti sinänsä arvosta, mutta sen rakentamisen ja julkisen tilan laatua kylläkin, Joutsiniemi kertoo.

– Hyvää Helsingissä on se, että nyt täydennysrakennetaan järkevällä tavalla. Toisaalta entisaikojen purkuvimma on jälleen kiihtynyt, vaikkakaan siitä ei julkisuudessa vielä keskustella.

– Toivottavasti purkamisen haittapuolista on myös opittu jotain.

Joutsiniemi ihmettelee sitä, että vaikka maankäyttölaki on ollut käytössä jo parisenkymmentä vuotta, on olemassa vain harvoja uusia käytäntöjä, jotka olisivat nykyisen lain aikana tulleet voimaan.

Tavalliset helsinkiläiset arvostavat Joutsiniemen mukaan omassa kaupungissaan etenkin viheralueita sekä mahdollisuutta harrastaa monipuolisesti esimerkiksi liikuntaa.

Joutsiniemi ja kolme muuta kaupunkitutkijaa ovat vastikään kirjoittaneet Vastapainon julkaiseman kirjan Kaupunki politiikassa – yhteiskunta, ihminen ja ihana kaupunki.

Kuka?

Anssi Joutsiniemi

Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitoksen professori.

Toiminut muun muassa Yhdyskuntasuunnittelu-lehden päätoimittajana.

50-vuotias, asuu Espoossa.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut