32-vuotiaalla espoolaisella Sami Naukkarisella piti olla vielä elämä edessä. Toisin kuitenkin kävi. Hän kuoli kesäkuun alussa – kuukausi koronarokotteen ottamisen jälkeen.
Kuolemantapauksesta kertovat Länsiväylälle Naukkarisen äiti Maria Heiskanen ja hänen sukulaisensa Jouko Piho.
Heidän mukaansa Naukkarinen otti lääkärin kehotuksesta 3.5.2021 Pfizerin koronarokotteen. Hän kuoli äkillisesti 4.6.2021.
Maria Heiskanen kertoo, että ruumiinavauksen mukaan kuolinsyynä olivat useat keuhkoveritulpat ja laajentunut sydän.
Äidin mukaan hänen pojallaan oli ylipainoa mutta tämä oli lääkärinlausuntojen mukaan perusterve nuorimies, jonka ainoa terveysongelma oli helmikuussa työtapaturmasta alkunsa saanut ruusutulehdus.
Omaiset uskovat, että äkillinen kotona sattunut kuolema johtui koronarokotteesta.
– On tiedossa, että monet muut nuoret henkilöt ovat kuolleet koronarokotteen ottamisen jälkeen yhtäkkiä veritulppiin ja sydämen laajentumiseen, Jouko Piho toteaa.
Maria Heiskanen ihmettelee, miksi lääkäri kehotti hänen poikaansa ottamaan koronarokotteen, vaikka tämän elimistö taisteli ruusutulehdusta vastaan.
– Olen aivan järkyttynyt. Jos meidän sairaanhoitohenkilöstömme olisi edes jollakin tavalla koulutettu ja aivoilla varustettu, niin tällaista ei pääsisi tapahtumaan, hän sanoo.
– Hänellä oli elämä edessä, ja hän oli aivan ihana ihminen. Hänen olisi pitänyt saada elää elämää eteenpäin.
– Haluan, että muutkin ihmiset saavat tietää. Se ei tuo Samia takaisin, mutta se pelastaa ehkä jonkun muun. Jos jonkun muun henki säilyy tämän takia, olen onnellinen, äiti toteaa.
Jouko Pihon mielestä koronarokotteita on testattu liian vähän ja niiden käyttö pitäisi lopettaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek toteaa, että hän ei voi kommentoida yksittäistapausta.
– Yksittäistapauksissa rokotteen ja kuoleman välisen syy-seuraussuhteen arviointi on aina haastavaa eikä aina aukottomasti osoitettavissa, hän sanoo.
Yleisellä tasolla Nohynek huomauttaa, että veren hyytymiseen liittyviä harvinaisia häiriöitä, joista osa on johtanut kuolemaan, on raportoitu adenovirusvektorirokotteiden jälkeen.
– Se oli syy, miksi Suomessa, kuten monessa muussa EU-maassa, lopetimme Astra Zenecan antamisen alle 65-vuotiaille. Verenhyytymisen ja vuotojen riski oli lisääntynyt Astra Zenecan rokotteen saamisen jälkeen.
– Sen sijaan MRNA-rokotteiden jälkeen ei ole tiettävästi esiintynyt samassa määrin verenhyytymishäiriötapauksia. Niiden yhteydessä on sen sijaan raportoitu harvinaisia sydänlihas- ja sydänpussin tulehduksia, jotka valtaosin ovat olleet lieviä, ja potilaat on kotiutettu muutaman sairaalapäivän jälkeen.
Pfizer-Biontechin koronarokote on niin sanottu MRNA-rokote.
Onko koronarokotteen ottaminen turvallista nuorille?
– Tällä hetkellä hyöty–haitta-arvio on hyödyn puolella. Nuoretkin voivat kuitenkin sairastua koronaan vakavammin, vaikka sitä käy harvemmin. HUS:n osastolla on tällä hetkellä lähinnä 35–55-vuotiaita potilaita, Nohynek vastaa.
– Nykyisessä epidemiatilanteessa leviävän deltavariantin vakavat muodot on hyvin estettävissä rokotteella, hän huomauttaa.
Espoon kaupungin johtava ylilääkäri Roope Leppänen ottaa aivan ensiksi osaa omaisten suruun.
– Kun näin nuori ihminen menehtyy, se on hirveä tragedia. Otetaan tietysti osaa. Todella ikävä ja hirvittävä juttu, oli syy mikä hyvänsä.
Leppänen toteaa, että hänkään ei voi ottaa kantaa yksittäistapaukseen. Yleisellä tasolla hän toteaa, että vaikka ajallinen yhteys on olemassa, syy-yhteyttä ei välttämättä ole.
– MRNA-rokotteet ovat olleet maailmalla käytössä hyvin laajasti, ja ne on todettu hyvin turvallisiksi. Täytyy muistaa se, mitä koronavirus on aiheuttanut maailmalle tässä puolentoista vuoden aikana: kuolemaa, sairautta ja talousvaikeuksia.
Leppänen toivoo, että kaikenikäiset espoolaiset, joilla ei ole selviä vasta-aiheita jättää rokote ottamatta, käyvät ottamassa rokotteen.
– Rokotusmyönteisyys on portti ulos pandemiasta. MRNA-rokote on erittäin hyvä keino voittaa tämä pandemia.
Muokattu 2.8.2021 kello 13.30: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi haastattelussa, että MRNA-rokotteiden jälkeen ei ole tiettävästi esiintynyt samanlaisia verenhyytymistapauksia kuin adenovirusvektorirokotteiden jälkeen. Nohynekin tarkoituksena oli kuitenkin sanoa, että verenhyytymishäiriötapauksia ei ole havaittu MRNA-rokotteiden jälkeen samassa määrin. Euroopan lääkevirasto kertoi huhtikuussa, että koronarokotteiden jälkeen on raportoitu yli 300 harvinaista verenhyytymishäiriötapausta. Tapauksista 287 liittyy Astra Zenecaan ja 25 Pfizeriin. Hanna Nohynekin mukaan MRNA-rokotteiden, kuten Pfizerin, yhteydessä esiintyneet tapaukset ovat niin harvinaisia, että suhteutettuna annettujen rokoteannosten määriin niiden ilmaantuvuus ei juurikaan eroa niin sanotusta taustailmaantuvuudesta. Taustailmaantuvuudella viitataan siihen, kuinka paljon tapauksia esiintyy väestössä normaalisti.