Kasviproteiinia sisältävät tuotteet ovat lisänneet suosiotaan. Ikäihmisten ruokavaliossa suuri suosio ei välttämättä näy, sillä heillä proteiinin saanti jää vieläkin alle suositusten.
Erilaisten kasviproteiinituotteiden määrä on kasvanut Suomessa hurjaan nousuun, samoin niiden suosio. Kasviproteiinituotteita ostettiin viime vuonna yli 50 miljoonalla eurolla. Samalla lihan käyttö on laskenut jo toista vuotta Luonnonvarakeskus Luken tilaston mukaan.
Ikäihmisillä proteiinin saanti jää edelleenkin usein alle suositusten, vaikka tarjontaa ja valinnanvaraa on yhä enemmän.
— Ei ole paljon eroa, kumpaa proteiinia käytetään. Ikäihmiset saavat tarvitsemansa proteiinin sekä kasvi- että lihatuotteista, toiminnanjohtaja, dosentti Merja Suominen Gery ry:stä toteaa.
Hän arvioi, että kasviproteiinin laatu ja hyväksikäyttö elimistössä on hieman heikompaa kuin eläinperäisen proteiinin, mutta normaalisti liikkuvalle ja syövälle henkilölle molemmat proteiinin lähteet käyvät.
— Jos terveydentila on heikko, silloin olisi valittava mahdollisimman laadukasta proteiinia, Suominen neuvoo.
Yhdessä syöminen lisää monin tavoin hyvinvointia ja tuottaa ruokailoa.
Toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi, Ruokatieto
Maito ja maitovalmisteet ovat Suomisen mukaan tavallisesti helppo ja laadukkaan proteiinin lähde, samoin liha.
Hyvien proteiinien ja muiden tärkeiden ravintoaineiden lähteiden valinta ei aina ole helppoa.
Gery ry osallistuu Ikäruoka-hankkeeseen, jossa selvitetään, miten ikäihmisten kauppa- ja ravintolapalveluja saataisiin sujuvoitettua. Suominen haluaisi kauppojen kehittävän pakkausmerkintöjä selkeämmiksi, jotta itselle parhaiden elintarvikkeiden valinta olisi helpompaa.
— Tuotteiden ravintosisällöt ovat tavallisesti niin pienellä präntillä, ettei niitä näe, Suominen harmittelee.
Erityisesti hän toivoo selkeitä merkintöjä tuotteen sisältämästä suolasta, tyydyttyneen rasvan osuudesta sekä lisätyn sokerin määrästä.
— Esimerkiksi leipien sekä maitovalmisteiden ravintosisällöissä on suuria eroja. Kaupalla olisi tehtävää, miten auttaa ikäihmisiä vertailemaan ja valitsemaan parhaat tuotteet, Suominen haastaa.
Hyvän ruoan valintaan saa apua Ruokatiedon toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemen mukaan elintarvikkeiden tuoteselosteista ja vaikkapa kaupan henkilökunnalta.
Suominen kantaa huolta erityisesti heistä, jotka ovat jääneet koronan takia yksin.
— Korona-aika on voinut heikentää ikääntyneiden nauttiman ruuan ravitsemuksellista laatua, kun ei ole päästy aterioimaan edes palvelukeskuksiin. Myös ruokailuun liittyvä sosiaalinen kanssakäyminen on kaventunut, Suominen arvioi.
Myös Syväniemi toteaa, että koronan takia monet ovat joutuneet elämään eristyksissä ja luopumaan yhteisistä ruokahetkistä.
— Yhdessä syöminen lisää monin tavoin hyvinvointia ja tuottaa ruokailoa. Nyt, kun pandemia helpottaa, on hyvä oikein tietoisesti kutsua vaikka naapureita ruokailemaan ja jakamaan ruokahetki yhteisen padan äärellä, Syväniemi kannustaa.
Sopiva hetki yhteiseen ruokailuun on vuoden jokaisena päivänä, mutta erityisesti syyskuun 4. päivänä, jolloin vietetään Suomalaisen Ruoan Päivää. Silloin juhlitaan turvallista, kotimaista ruuantuotantoa.
— Toivon, että syyskuun 4. päivänä jokainen pääsisi aterioimaan mieluisassa seurassa, sillä laadukas ruoka tekee hyvää keholle ja ruokaseura mielelle, Syväniemi toteaa.
Gerontolginen ravitsemus Gery ry edistää ikäihmisten hyvinvointia ravitsemuksen, liikunnan ja sosiaalisen toiminnan avulla.
Ruokatieto Yhdistys ry:n tavoitteena on. edistää suomalaista ruokakulttuuria ja suomalaisen ruokaketjun menestystä tekemällä tunnetuksi osaamista ja työtä pellolta pöytään. Yhdistys ylläpitää suomalaisen ruoan alkuperämerkkiä Hyvää Suomesta.