Rokotukset: Suurin rokote-epäröintiä selittävä tekijä on se, että ihminen on jollakin tapaa menettänyt luottamuksen terveyspalveluihin ja terveysviranomaisiin.
Länsiväylän viime viikon tiistaina 13.7.2021 julkaisema rokoteturvallisuutta käsittelevä juttu on herättänyt paljon keskustelua.
Jutussa kerrottiin, että 32-vuotias espoolainen Sami Naukkarinen kuoli kuukausi koronarokotteen ottamisen jälkeen ja että omaiset pitävät syynä rokotetta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek totesi jutussa, että rokotteen ja kuoleman välisen syy-seuraussuhteen arviointi on aina haastavaa eikä aina aukottomasti osoitettavissa.
Samoilla linjoilla oli Espoon kaupungin johtava ylilääkäri Roope Leppänen.
Vilkas keskustelu ei yllätä Tampereen yliopiston tutkijaa Pia Vuolantoa, joka tutkii tieteellisiä kiistoja, tieteen kritiikkiä ja tieteen yhteiskunnallista asemaa. Vuolanto on tutkinut myös rokotekriittisiä.
Tutkijan mielestä rokotekriittisyyttäkin pitää pystyä käsittelemään mediassa, vaikka aihe herättää tunteita.
– Ajattelen, että median rooli on tuoda esiin erilaisia näkökulmia ja ajattelutapoja. Kyllä rokote-epäilijöidenkin on tultava kuulluksi mediassa. Jos media jättää käsittelemättä tämän kysymyksen, ihmiset saattavat kääntyä pois asiallisesta valtavirtajournalismista. Sekään ei ole hyvä tie, Vuolanto sanoo.
Rokote-epäröintiä voi tutkijan mukaan esiintyä melkein minkä tahansa taustan omaavan parissa.
Sitä on eri koulutustasoilla ja eri poliittisissa ja maailmankatsomuksellisissa liikkeissä.
– Sitä voi olla hyvinkin korkeasti koulutetuilla ihmisillä. Ei voi osoittaa yksittäistä ihmisryhmää, jossa rokote-epäröinti olisi voimakkaampaa kuin toisilla, Vuolanto kertoo.
Suurin rokote-epäröintiä selittävä tekijä on Vuolannon mukaan se, että ihminen on jollakin tapaa menettänyt luottamuksen terveyspalveluihin ja terveysviranomaisiin.
– Ihminen saattaa kokea tulleensa sivuutetuksi terveydenhuollon ammattilaisen taholta, tai hän ei ole saanut kysymyksiinsä vastausta tai on kokenut, että hänen omat kysymyksensä on jotenkin mitätöity, Vuolanto kuvailee.
Kun luottamus on menetetty, sitä on vaikea saada takaisin.
– Ihmiset saattavat kääntyä jonkun muun asiantuntijan puoleen tai hakea tietoa muista tietolähteistä.
Muita syitä rokote-epäröintiin on useita. Yhtenä merkittävänä epäluottamuksen alullepanijana olivat narkolepsiatapaukset liittyen Pandemrix-rokotteeseen.
– Taustalla saattaa myös olla epäluottamusta sitä kohtaan, mikä on lääkeyhtiöiden rooli rokotteiden kehityksessä tai minkälainen on kaupallisen rokotekehityksen etiikka, Vuolanto kertoo.
Rokote-epäröijät myös punnitsevat rokotteen hyötyjä ja riskiä saada jokin haittavaikutus.
– Sehän on sinänsä ihan toivottavaa. Nykyään odotetaankin, että ihminen tekee omaan hoitoonsa liittyviä ratkaisuja. Kysymys kuuluu, miten terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat ihmisen, joka tekee järjestelmän kannalta ei-toivottuja tai poikkeavia ratkaisuja.
Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa rokotekriittisyyden vähentämisessä.
Pia Vuolanto johtaa Euroopan unionin rahoittamaa hanketta, jossa tuetaan terveydenhuollon ammattilaisia kohtaamaan rokotteita epäröiviä ihmisiä.
– Terveydenhuollon ammattilaisille voidaan antaa tietoa rokote-epäröinnistä, jotta he ovat valmiimpia siinä tilanteessa, kun joku rupeaa kysymään rokotteista tai kyseenalaistaa lääketieteellisen hoidon. On tärkeää edistää sitä, että ihmiset, jotka epäröivät mitä tahansa lääketieteellistä hoitoa, tulisivat kohdatuksi paremmin.