26-vuotias Melina Heimsch hyppäsi 7 vuotta sitten tuntemattomaan ja ryhtyi viljelijäksi, nyt Espoossa sijaitsevalla hiilitilalla taistellaan ilmastonmuutosta vastaan – "Emme halua maasta enempää kuin sillä on antaa"

Hiilitila: Pohjois-Espoon Takkulassa sijaitsevalla PieniKylä-tilalla torjutaan ilmastonmuutosta hoitamalla maata niin, että siitä muodostuu hiilinielu.

Tärkeintä on maa. Kun sitä hoidetaan hyvin, se tuottaa satoa vielä kymmenien vuosien päästä, Melina Heimsch sanoo. Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Kun maata hoidetaan hyvin, se palkitsee runsaalla sadolla ja säilyy tuottavana tuleville sukupolville. Samalla torjutaan ilmastonmuutosta.

Näiden periaatteiden mukaan pyöritetään Pohjois-Espoon Takkulassa sijaitsevaa PieniKylä-tilaa.

– Emme halua maasta enempää kuin mitä sillä on antaa, sanon tilan vastuuviljelijä Melina Heimsch.

26-vuotias Heimsch hyppäsi seitsemän vuotta sitten tuntemattomaan ja ryhtyi viljelemään pientä tilaa. Taskussa olivat ukin opit ja halu parantaa maailmaa.

Melina Heimsch hyppäsi seitsemän vuotta sitten tuntemattomaan ja ryhtyi viljelemään pientä tilaa Espoon Takkulassa. Minna Airamaa

Nyt PieniKylä-tilalla viljellään biodynaamisesti ja luonnonmukaisesti muun muassa vihanneksia, yrttejä ja alkuperäisviljoja. Vuodesta 2019 tila on ollut mukana Baltic Sea Action Group (BSAG) -säätiön hankkeessa, jossa maata viljellään niin, että hiiltä sitoutuu ilmakehästä mahdollisimman paljon maaperään.

Emme halua maasta enempää kuin sillä on antaa."

Melina Heimsch

Käytännössä se tarkoittaa muun muassa sitä, että lajikkeita on mahdollisimman paljon ja maata muokataan mahdollisimman vähän.

PieniKylä-tilalla lajikkeita on noin 250.

– Mitä enemmän lajikkeita on, sitä paremmin ne hoitavat itse itsensä. Jos kuivuus vie yhden lajikkeen, satoa saadaan toisesta. Kasvit myös auttavat toisiaan: Monimuotoinen kasvusto sitoo kosteutta paremmin. Osa kasveista karkottaa voimakkaalla tuoksullaan tuholaisia, osa taas houkuttaa pölyttäjiä, Heimsch selittää.

Rikkakasvit saavat kasvaa viljelykasvien seassa, kunhan eivät valtaa koko alaa. Minna Airamaa

Tärkeää on myös se, että maa on mahdollisimman vähän paljaana. Rikkakasvit saavat kasvaa viljelykasvien lomassa, kunhan eivät valtaa koko alaa, ja viljelykausi jatkuu joulukuulle.

– Kun pellossa on koko ajan vihreää, se yhteyttää ja sitoo hiiltä. Hiilidioksidi on kasvien ruokaa ja kuuluu maahan, jossa se parantaa maan laatua. Ja kun kasvustoa on paljon, maa sitoo vettä ja ravinteita. Jos pelto olisi paljas, ravinteita huuhtoutuisi sateiden mukana vesistöihin, sanoo peltotyöntekijäksi itseään kutsuva, tilalla syntynyt Mari Salmela.

Kaiken keskiössä tilalla on maa, jota hoidetaan, ei pelkästään viljellä.

– Kun maa voi hyvin, se tuottaa parempaa ruokaa, jolloin me ihmisetkin voimme paremmin. Syntyy positiivisuuden kierre, Salmela sanoo.

Tämän kesän kuivuus on ollut äärimmäisen haastava, sanoo Melina Heimsch. Minna Airamaa

Monimuotoisuudesta on ollut apua myös kuluvan kesän kuivuudessa. Kun viileässä ja kosteassa viihtyvästä pinaatista on turha tänä kesänä odottaa satoa, kiinankaali porskuttaa.

Heimsch kuvaa silti kesää äärimmäisen haastavaksi. Peltoja on kasteltu yömyöhään eikä esimerkiksi juureksista ole odotettavissa satoa.

– Kuivia jaksoja on nyt ollut kolmena viimeisenä kesänä. Se herättää miettimään, miten viljelyä voisi kehittää niin, että pärjäisimme mahdollisimman vähällä vedellä. BSAG:n hiiliviljelyohjelman kautta ja maailmalta, esimerkiksi Kaliforniasta, jossa kuivuus on tuttua, olemme saaneet vinkkejä.

Huoli ilmastosta on mielessä jatkuvasti, sillä pitkää päivää helleputkessa tekevä viljelijä tuntee ilmastonmuutoksen vaikutukset kirjaimellisesti nahoissaan.

– Kun Saksan tulvia katsoo, se pistää miettimään tilannetta, jossa jo olemme. Toimia pitäisi nyt, ennen kuin on liian myöhäistä, ettemme tuhoa koko luontoa, Heimsch miettii.

Kanalassa kaakattaa iitinkanoja. Bläki-kukko käy välillä virkistäytymässä. Minna Airamaa

Tila työllistää tällä hetkellä täyspäiväisesti kaksi henkilöä, Heimschin ja Salmelan. Apuna pyörii perhettä, harjoittelijoita sekä lukuisa joukko eläimiä: lampaita, kanoja, ankkoja, koiria ja mehiläisiä.

Niillä on kaikilla omat tehtävänsä: lampaista saadaan villaa, mutta lisäksi ne pitävät laiduntamalla vesakot kurissa. Kanat ja ankat tuottavat munia, mutta vastaavat myös tuholaistorjunnasta syömällä hyönteisiä ja etanoita. Lampaat, kanat ja ankat osallistuvat myös tilan sisäiseen kiertokulkuun tuottamalla kompostia, jolla tilan pellot lannoitetaan.

Koirat puolestaan pitävät huolen siitä, että linnut, jänikset ja kauriit eivät pääse tekemään tuhojaan.

Mehiläiset pölyttävät ja niitä varten varten tilalla kasvatetaan vahvoja mesikasveja, jotka tarjoavat pölyttäjille luonnollista ja monimuotoista ravintoa.

– Näin ne jaksavat pölyttää paremmin, ja me hyödymme siitä paremman sadon myötä. Eläimet ovat hyvin tärkeä osa tilan kokonaisuutta. Jos yhden osan ottaa pois, se vaikuttaa kaikkeen muuhun, Heimsch sanoo.

Lue myös:

Hani, 1 vuotta, syö jopa kuusi espanjansiruetanaa päivässä – Espoossa suunnitellaan ankkapartioita pitämään haitallinen vieraslaji kurissa

Heimschilla ja Salmelalla on vielä toistaiseksi myös muita töitä. Seitsemän vuoden viljelyn jälkeen tilalla ollaan kuitenkin lähellä tilannetta, jossa se tuottaa elannon kahdelle.

Apuna ovat tilakumppanuus ja verkkokauppa, jossa myydään tilan tuotteita.

– Lähiaikoina avaamme myös tilakaupan Takkulan entisen baarin rakennukseen, Salmela kertoo.

–  Tuottavuus on meille sitä, että työtä tekevät saavat elantonsa ja maa saadaan kuntoon. Emme tee tätä pelkästään itsellemme. Tärkeintä on maa. Kun sitä hoidetaan hyvin, se tuottaa satoa vielä kymmenien vuosien päästä, Heimsch sanoo.

– Tuottavuus on meille sitä, että työtä tekevät saavat elantonsa ja maa saadaan kuntoon. Emme tee tätä pelkästään itsellemme, sanoo Melina Heimsch. Minna Airamaa

Hiiliviljely

Mukana noin sata maatilaa

Carbon Action on Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kokoama ja Sitran käynnistysrahoituksella aloitettu pilotti, jossa on mukana muun muassa Ilmatieteen laitos ja noin sata tilaa Suomessa.

Pilotissa etsitään tapoja, jolla voidaan vauhdittaa hiilen varastoitumista peltomaahan.

Keinoja ovat muun muassa monipuolinen ja jatkuva kasvipeitteisyys, maanmuokkauksen minimoiminen sekä torjunta-aineiden ja teollisten lannoitteiden käytön vähentäminen.

Hiilen varastoiminen ilmakehästä maatalousmaahan on yksi tehokkaimmista ilmastoratkaisuista.

Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta.

BSAG on voittoa tavoittelematon, Suomessa perustettu säätiö, jonka ovat perustaneet Ilkka Herlin, Saara Kankaanrinta ja Anna Kotsalo-Mustonen.

Lähde: carbonaction.org, bsag.fi.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut