Eläimet: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on ollut kesä-heinäkuussa sata eläimen pelastamiseen liittyvää tehtävää. Usein eläin on jossakin jumissa.
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikön Juha Rajalan ei tarvitse miettiä kauan vastausta, kun häneltä kysyy ikimuistoisinta eläimen pelastamiseen liittyvää tehtävää.
Tapaus sattui 1990-luvulla. Rajala oli työvuorossa ambulanssissa, joka oli hälytetty omakotitalon palopaikalle.
– Savusukeltajat kantoivat omakotitalosta ulos elottoman kissan. Hätääntyneet asianosaiset tietenkin surivat kissaa, joten päätimme antaa kissalle happea ja putsata hengitystiet, ja niin kissa heräsikin henkiin, Rajala muistelee.
Länsiväylän toimituksessa on havaittu, että Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella on ollut kesällä paljon eläimen pelastamiseen liittyviä tehtäviä.
Juha Rajala vahvistaa havainnon oikeaksi. Hänen mukaansa pelastuslaitoksella on ollut kesä-heinäkuussa noin sata eläintehtävää.
Rajala ei osaa suoralta kädeltä sanoa, onko määrä suurempi kuin aiempina vuosina. Tehtävien määrä ei yllätä häntä.
– Ei se sinänsä mikään ihme ole. Länsi-Uudellamaalla on aika paljon kotieläimiä, ja ilmoituksia on tänä päivänä helppo tehdä, kun jokaisella on kännykkä kädessä.
Eläimen pelastamiseen liittyvät tehtävät ovat palopäällikön mukaan tyypillisesti sellaisia, että luontoon kuuluva lintu tai linnunpoikanen on jäänyt jumiin ja irrottamiseen tarvitaan pelastuslaitoksen apua.
– On tässä kesällä ollut yksi vähän pidempikin tehtävä. Siinä jumiin oli jäänyt hevonen. Sitten on muutama klassinen kissa puussa -tehtävä, Rajala kertoo.
Palopäällikkö ei halua ottaa kantaa siihen, onko eläintehtävien joukossa turhia hälytyksiä. Tavoitteena on välttää se, että joku jättäisi soittamatta hätänumeroon, vaikka syytä olisi.
– Se on vähän subjektiivinen arvio, mikä on hätätilanne. Kyllähän me olemme palveluorganisaatio ja pyrimme auttamaan, jos meidän apuamme tarvitaan.
Yksi toive palopäälliköllä kuitenkin on soittajille: jääkää mahdollisuuksien mukaan odottamaan ja opastamaan palokunta paikalle.
– Nämä eläimet ovat yleensä vähän eksoottisemmissa paikoissa. Jos vaikkapa linnunpoikanen on kiinni räystään tai muun sellaisen välissä, sitä voi olla hankala huomata.
– Silloinhan hälytys on turha, jos emme löydä kohdetta.
Puussa olevat kissat tulevat palopäällikön kokemuksen mukaan yleensä alas itse.
– Toki myös inhimilliset tekijät täytyy ottaa huomioon. Jos lapsiperheen lemmikkikissa naukuu kaksi päivää puussa ja pystymme ottamaan sen turvallisesti alas, kyllä me otamme sen alas. Se on välillä ihan hyvä harjoitus esimerkiksi nostolavayksikölle.