Puistot: Kuiva kesä on koetellut kasveja. Vahingot voivat kuitenkin jäädä vähäisiksi, jos talvesta tulee kasveille suotuinen.
Kuiva kesä on koetellut kasvikuntaa.
Espoon kaupungin vihertyöpäällikkö Paula Finér kertoo, että vahinkojen suuruus selviää kuitenkin vasta ensi keväänä.
– Se riippuu hyvin paljon siitä, minkälainen talvi tulee.
Kuivuuden heikentämät kasvit voivat toipua, jos ne saavat talveksi kunnon lumipeitteen, joka suojaa niitä pakkaselta.
– Mutta jos tulee kasveille raaka talvi eli kylmä ja vähäluminen tai todella kostea talvi, jolloin sienitaudit jylläävät, ensi kesänä saatetaan nähdä kuolleita kasveja.
Kuivuus koettelee erityisesti kallioisilla paikoilla kasvavia luonnonkasveja ja niitä istutettuja kasveja, jotka kasvavat rakennetun ympäristön matalilla kasvualustoilla.
– Herkimpiä ovat havukasvit. Kun havukasvit menettävät kerran neulasensa, ne eivät yleensä hirveästi uudistu, Finér kertoo.
– Herkkiä ovat myös perennat, koska niillä on matalat juuristot.

Kuivan kesän seuraukset näkyvät esimerkiksi Nuottaniemen puistossa, joka on Espoon uusimpia puistoja.
Kuivuus näkyy etenkin nurmikossa, joka on kuivahtanut paikoin keltaiseksi. Viime päivien sateet ovat kuitenkin jo korjanneet tilannetta.
– Tässä näkee, että nurmikko toipuu todella hyvin. Heti, kun tulee vähänkin vettä, se alkaa uusiutua, Finér toteaa.
Kuivuus on myös aikaistanut kasvien kukintaa. Esimerkiksi rantatörmällä kasvavat rantakukat ovat jo kukkineet.
Perennojen ongelmat näkyvät kurjenpolvissa, joiden lehdet punottavat.
– Kurjenpolvi sietää hyvin kuivuutta, mutta nyt kuivuutta on selvästi ollut liikaa. Mutta sekin on niin sitkeä tapaus, että tuolta alhaalta tulee jo vihreää lehteä.

Espoon kaupungin viherkunnossapidolla on hoidettavaa alaa 530 hehtaaria eli noin 750 jalkapallokentän verran. Luvussa eivät ole mukana kaupungin kiinteistöjen viheralueet. Myös ne kuuluvat viherkunnossapidon vastuulle.
Viherkunnossapidon palveluksessa on noin 100 alan ammattilaista. Paula Finér vastaa eteläisen Espoon puistojen kunnossapidosta.
Finér kertoo, että kuiva kesä ei ole lisännyt kunnossapidon työmäärää. Vaikka kastelu on lisääntynyt, ruohonleikkuu on vähentynyt, koska kuivuus pysäytti nurmikoiden kasvun.
Kun Espooseen rakennetaan uusi puisto, rakentaja yleensä hoitaa ja kastelee sitä kahden vuoden ajan, jotta kasvit ehtivät juurtua.
Kahden vuoden jälkeen kastelu yleensä lopetetaan, mutta tänä kesänä viherkunnossapito on kastellut myös vanhempia puistoja. Näitä kohteita on esimerkiksi Piispansillassa, Niittykummussa ja Karhusaaressa.