Länsiväylän toimittaja kokeili, miten nopeasti Espoossa saa kiireettömän lääkäriajan – Johtava ylilääkäri syyttää tilanteesta koronapandemiaa: "Sellaisia aikoja, joilla hoidetaan tavallisia vaivoja, on ollut annettavissa aika niukasti"

Terveyskeskukset: Kiireettömiä aikoja riittää tällä hetkellä vain harvoille.

Kiireettömään hoidon jonot ovat pitkiä, mutta uusia aikoja avataan varattavaksi viikottain. Arkistokuva

Anneli Tuominen-Halomo

Odotusaika kiireettömään hoitoon on Espoossa pidentynyt kesän aikana entisestään.

Kesäkuussa odotusaika oli kaikilla muilla terveysasemilla 90 päivää, paitsi Leppävaarassa, jossa se oli 74 päivää. Oma Lääkäri Matinkylä -terveysasemalla ja Terveystalo Espoontorilla tilanne on pysynyt samanlaisena eli jonottaa on tarvinnut vain 4–5 päivää.

Jonotilannetta arvioidaan T3-mittarilla, joka ottaa huomioon kolmannen vapaan annettavissa olevan vastaanottoajan. Näin odotusajaksi tulee 90 päivää. Käytännössä asiakkaalle löytyy aika usein aiemmin, esimerkiksi 3–4 viikon kuluttua yhteydenotosta.

Kirjoittaja testasi ajanvarauspalvelun toimivuutta. Soitin ajanvarausnumeroon 28. heinäkuuta kello 8.19. Takaisinsoitto tulee jo kello 8.34. Kuvailen vaivojani ja vastaan useisiin kysymyksiin. Tapiolan terveysasemalta olisi silloin saanut ajan kiireettömään hoitoon 1. syyskuuta.

– Koronapandemia vaikuttaa edelleen huomattavasti arkiseen toimintaamme, Espoon terveysasemien johtava ylilääkäri Anu Mustakari tunnustaa.

– Olemme halunneet ensi sijaisesti varmistaa sen, että asiakas saa hoitajan langan päähän. Hoidon tarpeen arvioinnissa pyrimme löytämään ne, joiden ongelmat viittaavat esimerkiksi sydän- tai aivoinfarktin uhkaan ja tarvitsevat sen vuoksi ajan päivystykseen.  Sellaisia aikoja, joilla hoidetaan tavallisia vaivoja, esimerkiksi kipeää olkapäätä, on ollut annettavissa aika niukasti.

Terveyskeskukset ovat kaikille kuntalaisille, kaikissa vaivoissa.

Kun koronatapausten määrä alkoi taas kasvaa, heinäkuun viimeisellä viikolla jouduttiin jälleen siirtämään sairaanhoitajia terveysasemilta koronajäljitykseen. Kun rokottajia on sairastunut, muista tehtävistä on siirretty henkilöstöä rokottamaan.

Ennen koronapandemiaa kiireettömään hoitoon pääsyssä oli muutaman kymmenen päivän viive.

– Oma huoleni on, että monet perussairaudet, kuten verenpainetauti, diabetes ja sydänsairaudet pahenevat, kun edellisestä kontrollikäynnistä saattaa olla yli vuosi aikaa, Mustakari sanoo.

Espoossa alettiin jo kesäkuussa suunnitella paluuta normaaliin toimintaan, mutta vielä Mustakari ei pysty sanomaan, milloin se toteutuu. Mustakari toivoo, että se hetki tulee pian, koska ”terveyskeskukset ovat kaikille kuntalaisille, kaikissa vaivoissa”.

– Poikkeustila on kestänyt reilusti yli vuoden. Toiminta on ollut tehottomampaa, koska kaikessa pitää ottaa huomioon terveysturvallisuus.

Tällä hetkellä pystytään jäljittämään noin puolet koronan tartunnanlähteistä. Kriittisempi mittari on se, kuinka nopeasti positiiviseksi todetun henkilön lähikontaktit saadaan kartoitettua.

– Jos jäljitys muuttuu mahdottomaksi, on mietittävä, jatketaanko henkilöstön kohdentamista jäljitystyöhön. Alamme olla kriittisissä luvuissa, Anu Mustakari huomauttaa.

Espoon ongelmana on ollut myös jatkuva pula terveyskeskuslääkäreistä. Keskimääräinen vaje on ollut 20–25 lääkäriä.

Anu Mustakarin mukaan vaje on kesä-heinäkuussa ollut ”vain” 13 lääkäriä. Syksyn mittaan pula pahenee, kun lääketieteen kandidaatit lähtevät taas opiskelemaan.

– Yksi pulaan vaikuttava tekijä on saattanut ollut se, että työhön saattaa liittyä hallitsemattomuuden huolta, esimerkiksi covidin alkaessa terveyskeskuslääkärit eivät tienneet, voidaanko heidät pakkosiirtää sairaalaan töihin, Mustakari toteaa.

Kiireettömän hoidon jonot ovat puhuttaneet myös Espoon sosiaali- ja terveyslautakuntaa koko korona-ajan.

– Palautteita on tullut koko 1,5 vuoden ajan, koska ihmiset ovat joutuneet odottamaan palveluita pidemmän aikaa kuin on tuntunut kohtuulliselta, sosiaali- ja teveyslautakunnan puheenjohtaja Saara Hyrkkö (vihr) myöntää.

Sosiaali- ja terveystoimessa on ollut pulaa osaavista ihmisistä jo pitkään ja korona-aika on entisestään pahentanut tilannetta.

– Yksi tulevan valtuustokauden isoista kysymyksistä on, miten jonot saadaan purettua. Purku on ennenkin onnistunut, mutta siihen on tarvittu moninaisia keinoja.

– Vaikka pandemia loppuisi pian, resursseja tullaan tarvitsemaan koronan jälkihoitoon vielä pitkään. On vaikea arvioida, millaista hoitovelkaa meille jää. Vastaan tulee varmasti sekä fyysiseen terveyteen liittyviä asioita että mielenterveysongelmia. Lisäresursseja tarvitaan ainakin perheiden tukipalveluihin, Hyrkkö arvioi.

Lue myös:

Espoon terveysasemilla painitaan kasvavan hoitovajeen ja lääkäripulan kanssa – kiireettömään hoitoon jopa kuuden viikon jono

Espoo supistaa kiireetöntä hoitoa entisestään koronatilanteen vuoksi – "Potilasmäärät kasvaneet ja potilaat aiempaa sairaampia"

Kiireettömään hoitoon poikkeukselliset jonot Espoossa – tilanne voi pahentua, jos henkilöstöä joudutaan siirtämään koronatyöhön

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut