Suomi selviää syksyllä uhkaavasta koronan neljännestä aallosta sitä paremmin, mitä suurempi osa väestöstä ottaa koronarokotteen, arvioi suomalaisista lääketieteen asiantuntijoista koostuva Eroon koronasta -ryhmä.
Ryhmän uuden mallinnuksen mukaan neljännessä aallossa koronan takia sairaalaan voi joutua 2 000–3 000 potilasta ja kuolemia aiheutua 500–600.
Haarukan alapäähän päästään, jos rokotekattavuus saadaan nostettua 90 prosenttiin väestöstä. Nykyinen rokotekattavuus johtaisi ryhmän arvion mukaan haarukan yläpään lukuihin.
Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus) on yksi arvion allekirjoittaneista asiantuntijoista.
Lehtonen sanoo, että koronaa vastaan taistellaan tehokkaimmin nostamalla rokotekattavuus riittävän korkeaksi.
– (Yrityksiin ja yhteiskuntaan kohdistuvia) rajoituksia ei voida purkaa ennen kuin rokotekattavuutta saadaan nostettua.
Rokotukset eivät anna täyttä suojaa, mutta ne ehkäisevät tehokkaasti koronan vaikeimpia oireita. Samoin ne suojaavat pitkältä koronalta, joskaan suoja ei tällöinkään ole täydellinen.
– Long covidin oireet ovat tyypillisimpiä niillä potilailla, jotka ovat joutuneet tehohoitoon. Suomessa tehohoitoa on saanut 900 koronapotilasta. Arviolta puolet heistä kärsii myös long covidin oireista, Lehtonen sanoo.
Lehtonen luottaa siihen, että merkittävä valtaosa suomalaisista ottaa koronarokotuksen. Rokotuksia vastustavia koronadenialisteja ja "antivaksereita" pitää hänen mukaansa sietää.
Antivakseri tulee englannninkielisistä sanoista anti ja vaccination ja tarkoittaa rokotevastaista henkilöä.
– Moniarvoisessa yhteiskunnassa joudutaan sietämään sitä, että denialisteja on. Suomi on kuitenkin siitä onnellisessa asemassa, että meillä on koulutettu ja fiksu väestö. Luotan siihen, että rokotekattavuus nousee 90 prosenttiin, jolloin rokotuksia vastustavista ihmisistä ei aiheudu suurta kansanterveydellistä haittaa. Suomessahan rokotuksista on kieltäytynyt tavallisesti noin 4–5 prosenttia väestöstä.
Sosiaalisessa mediassa rokotusten vastustajat ovat olleet koko kesän esillä. Lehtonenkin kertoo saaneensa heiltä paljon arvostelua.
Lehtonen arvioi, että osa rokotekriitikoista on liikkeellä ajattelemattomuuttaan ja siten vilpittömin mielin, mutta osa liikehdinnästä voi olla ulkoapäin johdettua.
– Sosiaalisessa mediassa on tahoja, jotka pyrkivät luomaan epäjärjestystä yhteiskuntiin. Kun Italiassa Viiden tähden liike pääsi valtaan, nousi maassa arvostelua tuhkarokkorokotteita kohtaan. Tuolloin arvioitiin, että sosiaalisen median trollaamista johdettiin osin Montenegrosta ja taustalla oli Venäjän vaikuttamisyritys.
Viranomaisten kannattaa Lehtosen mukaan pyrkiä selittämään koronaan liittyviä lukuja mahdollisimman selkeästi ja avoimesti.
Kesällä sosiaalisessa mediassa on keskusteltu runsaasti etenkin koronarokotteisiin liittyvistä rokotehaitoista. Lehtonen toivoisi, että esimerkiksi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea selittäisi nykyistä selvemmin, mitä haitat ovat ja mitä ne eivät ole.
– Lääkehaittoihin listataan paljon sellaisia seikkoja, joilla ei ole välttämättä lainkaan syy-yhteyttä varsinaiseen lääkkeen käyttöön, Lehtonen korostaa.
Lehtonen ei kiellä, etteikö rokotteista olisi myös haittoja. Hän muistuttaa kuitenkin mittasuhteita.
– Vakavien haittojen todennäköisyys on yksi sadasta tuhannesta. Todennäköisempää on kuolla salaman iskusta.
Lehtonen nostaa esiin myös arvion, että ilman koronatoimia ja -rokotteita Suomessa olisi kuollut arviolta 50 000–60 000 ihmistä koronan takia. Näin olisi käynyt, mikäli taudin olisi annettu levitä väestössä vapaasti keväästä 2020 lähtien.
Ruotsissa, jossa korona levisi aluksi muita Pohjoismaita nopeammin, koronakuolemien määrä on noin 14 000.