Kansanedustaja Pia Kauman mukaan sekä perussuomalaisilla että vihreillä on maahanmuutosta väärä käsitys – Kauma lyö pöytään kaksi lukua, jotka kertovat, miksi maahanmuutto on ongelma Espoon taloudelle: "Pelkillä palveluprosessimuutoksilla tai digitalisaatiolla eroa ei saada kurottua umpeen"

Maahanmuuutto: Maahanmuuttoon liittyvien ongelmien esiin nostaminen on kaikkien etu, sanoo kansanedustaja Pia Kauma.

Pia Kauma haluaa, että maahanmuutosta käydään keskustelua kaikkien ryhmien välillä. Arkisto / Seppo Korkman

Anneli Tuominen-Halomo

Laineet maahanmuuttokeskustelussa lyövät jälleen korkeina.

Espoolainen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Pia Kauma johti kokoomuksen eduskuntaryhmän kotoutuslinjausten valmistelua, ja hän penää järkeä keskusteluun.

– Totuus maahanmuutosta ei ole perussuomalaisten esittämä totuus eikä se ole myöskään vihreiden ja vasemmiston esittämä totuus. Perussuomalaisten mielestä maahanmuutosta on vain ongelmia ja vihervasemmiston mielestä mitään ongelmia ei ole. Totuus on jossain siellä välillä, Pia Kauma sanoo.

– Maahanmuuttoon liittyvien ongelmien esiin nostaminen on kaikkien etu, Kauma korostaa.

Kokoomus halusi tehdä omat maahanmuuttolinjauksensa, koska muut EU-maat ovat jo tiukentaneet lakejaan. Taustalla on eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielinen selonteko (2018), jonka mukaan kotouttamisessa on onnistuttu huonosti.

Maahanmuuton linjaukset ovat iso asia Espoossakin. 2000-luvun alussa neljä prosenttia espoolaisista puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea, ruotsia tai saamea. Nyt vieraskielisten osuus on 19 prosenttia ja kymmenen vuoden kuluttua määrän arvioidaan olevan jo 30 prosenttia.

Espoo kasvaa noin 4 000 asukkaalla vuodessa, ja heistä noin 70 prosenttia puhuu äidinkielenään jotain vierasta kieltä.

– Kun maahanmuuttajien määrä kasvaa, verokertymä ei kasva samassa suhteessa kuin asukasmäärä kasvaa. Kantaväestöön kuuluva maksoi vuonna 2019 kuntaveroa noin 5 800 euroa, kun vieraskielisellä veromäärä jäi noin 2 800 euroon, Kauma huomauttaa.

Hän näkee, että Espoossa joudutaan vääjäämättä turvautumaan velkaantumiseen, veronkorotuksiin ja leikkauksiin, kun veromäärä ei kasva väkimäärän tahdissa.

– Pelkillä palveluprosessimuutoksilla tai digitalisaatiolla eroa ei saada kurottua umpeen, etenkin kun väki vanhenee ja sote-uudistuksen rahoitus on meille epäedullinen.

Maahanmuuton kustannuksia ei ole Espoossa eritelty. Valtion budjetissa kustannukset ovat Pia Kauman mukaan satoja miljoonia euroja vuodessa.

Espoossa maahanmuuttajat ovat esimerkiksi iso sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävä ryhmä. He tarvitsevat usein avukseen tulkin, ja se nostaa kustannuksia entisestään.

– Espoossa opetetaan nyt noin 40 äidinkieltä. Tähän saadaan valtionavustusta, mutta Espoo käyttää siihen verovaroja noin 1,5 miljoonaa euroa vuosittain. Eikö tämä sama raha voitaisi käyttää maahanmuuttajalasten suomen kielen lisäopetukseen?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän tavoitteena on kannustaa Suomessa humanitäärisistä syistä olevat ihmiset integroitumaan nopeasti aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi.

– Ennen kotoutuslinjausten syntymistä järjestimme kuulemisia pohjoismaisten suurlähetystöjen kanssa ja tutustuimme Saksan, Itävallan, Hollannin ja Kanadan käytäntöihin sekä Britannian uusiin linjauksiin. Lisäksi kuulimme virkamiehiä, jotka työskentelevät maahanmuuttoasioiden kanssa sekä maahanmuuttajia itseään, muun muassa somaliyhteisöä, Kauma selvittää.

Kauman mukaan tarve kotouttamistoimien uudistamiselle on ollut jo pitkään. Monissa Euroopan maissa on jo kiristetty maahanmuuttajien sosiaaliturvan saamisen edellytyksiä. Suomi ei Kauman mielestä voi jäädä yksinään noudattamaan löysää kotouttamispolitiikkaa.

– Suomi on Pohjoismaiden heikoin työllistäjä, sillä maahanmuuttajien työttömyysaste on yli kaksi kertaa suurempi kuin kantaväestön.

Usein syy heikkoon työllisyystilanteeseen on kielitaidon ja koulutuksen puute.

Kokoomus onkin linjannut, että kotouttamisjärjestelmässä pitäisi kiinnittää erityistä huomiota kielen oppimiseen sekä suomalaisen yhteiskunnan ja sen arvojen tuntemiseen.

– Emme halua olla ilkeitä, vaan vaativia, jotta he saisivat oikeasti paremman elämän. Mitkä ovat maahanmuuttajien velvollisuudet ja vastuu? Nyt korostuvat pelkästään oikeudet, Kauma sanoo.

– Humanitääristä maahanmuuttoa ei voi sulkea pois, mutta ne jotka ovat täällä, pitää integroida yhteiskuntaan paremmin ja nopeammin. Jos turvapaikanhakija ei saa turvapaikkaa, hänet pitäisi voida palauttaa nopeasti. Tanskaan on perustettu erityinen kotiinpaluuvirasto tätä tarkoitusta varten.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut