Tutkija: Kaikki peliautomaatit pois kaupoista ja huoltamoilta – Suomi erottuu ikävällä tavalla rahapeleissä, jotka on uuden kirjan mukaan sijoitettu koukuttavammin kuin Las Vegasissa

Uhkapelit: Veikkaus karsi peliautomaattien määrää, muttei kerro mistä.

Vain yksi ihminen suostui kuvaan tätä juttua varten. "Ei näitä tarvitsisi olla olleenkaan", nimettömänä pysytellyt mies sanoí. Päivi Tuovinen

Mikko Välimaa

Valtiollinen rahapeliyhtiö Veikkaus on vähentänyt 8 500 peliautomaattia Suomesta vuoden 2020 alun jälkeen. Veikkauksen mukaan peliautomaatteja on nyt noin 10 000.

Etelä-Suomen Media pyysi Veikkaukselta tietoa, mistä päin maata pelejä on karsittu. Vastausta ei tullut.

– Peliautomaattien määrän muutoksesta emme toimita aluekohtaisia tietoja, koska tilanne elää alueittain ja alueiden sisälläkin myyntipaikoittain koko ajan, kertoo viestintäpäällikkö Riitta Nissi Veikkauksesta.

Veikkauksen peliautomaatit ovat olleet kovenevan arvostelun kohteena sen jälkeen kun Seura-lehti kertoi 2018, että pelejä sijoitetaan alueille, joiden asukkaat ovat keskimääräistä köyhempiä ja vähemmän koulutettuja ja joilla työttömyys keskimääräistä yleisempää.

Tänä vuonna arvostelu on koventunut toimittaja Senja Larssenin Veikkauskratia-kirjan myötä. Larssen paljastaa kirjassaan muun muassa, miten edes uhkapelikaupunki Las Vegasissa automaatteja ei sijoiteta ruokakauppojen auloihin kuten Suomessa.

Kirjassa ääneen pääsevät myös rahapeliongelmista kärsineet.

Rahapelaamista tutkiva Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta sanoo, että automaattien määrä on nyt 1990-luvun tasolla. 1995 automaatteja oli 12 600, mutta määrää nostettiin laman jälkimainingeissa.

Vähennysten jälkeenkin pelejä on paljon.

– Ruotsissa automaatteja karsittiin jo 1970-luvulla noin 15 000:sta nykyiseen noin 4 600:een, Nikkinen vertaa.

Norjassa automaatteja on Nikkisen mukaan 2 600, kun enimmillään niitä oli 15 000.

Tanskassa automaatteja on enemmän kuin Suomessa, mutta niitä ei ole sijoitettu yhtä houkuttelevasti.

– Suomessa automaattipelejä pelaavien määrä on pohjoismaalaisittain aivan omassa luokassaan. Meillä se on 30 prosenttia ja muualla vain muutamia prosentteja.

Nikkinen esitti jo vuonna 2008 silloisen Stakesin (nykyinen THL) julkaisemassa raportissa, että rahapelit pitäisi siirtää valvottuihin pelisaleihin.

Suomessa peliautomaatteja on Veikkauksen pelisaleissa noin 2 900. Nikkisen mielestä tämä määrä olisi sopivat Suomen kokoiseen maahan.

Se, että Veikkaus on vähentänyt automaattien määrää, ei välttämättä kerro toiminnan eettisyydestä.

– On mahdollista, että pelejä on vähennetty syrjäisempien seutujen paikoista, joissa niiden tuotto on ollut Veikkaukselle liian pieni, vaikka peli on voinut olla tärkeä tulonlähde kauppiaalle, sanoo Nikkinen.

– Toisaalta pelejä on voitu vähentää isoista marketeista, joissa niitä on ollut runsaasti. Jos seitsemästä automaatista otetaan pois kaksi, voi se näyttää lukuna hyvältä, mutta viisi jää jäljelle.

Peliautomaattien peleistä on tehty alati koukuttavampia. Lisäksi pelien rytmiä on nopeutettu, jolloin pelaaja voi hävitä yhä enemmän yhä nopeammin. Päivi Tuovinen

Nikkisen mukaan peliautomaatit ovat olleet Veikkaukselle kaikkein tuottoisimpia rahanlähteitä. Peliongelmaisia auttavan Peliklinikan tilastot puolestaan kertovat, että ne aiheuttavat eniten riippuvuutta.

– Kun pelejä sijoitetaan ruokakauppoihin kaikkien nähtäville, tekee se pelaamisesta hyväksyttyä. Lisäksi pelit houkuttelevat lapsia ja nuoria, Nikkinen sanoo.

Moni peliongelmainen on kertonut, kuinka he jo lapsena olivat vanhempiensa mukana pelaamassa.

Monelle pelaaminen on arka aihe. Tätä juttua varten kukaan automaattipelejä pelannut ei halunnut kommentoida nimellään.

– Ei näitä tarvitsisi olla ollenkaan, sanoi nimettömänä pysytellyt mies.

Nikkinen on selvittänyt rahapelaamista liki 15 vuotta. Hän arvioi, että Suomessa niihin liittyvä politiikka on nyt vedenjakajalla.

Veikkauskratia-kirjassa päättäjiä arvostellaan paitsi peliongelmaisten unohtamisesta, myös sitä, että monen järjestön rahoitus on jätetty riippuvaiseksi peliriippuvaisten rahoista.

Tämä on luonut noidankehän, jossa Veikkaus pyrkii keräämään kovia tuottoja ja perustelee sitä järjestöjen rahoittamisella.

Nykymallin ongelmana on tutkijan mukaan viime kädessä se, että menojensa kanssa kamppaileva valtio on vaatinut Veikkaukselta suuria tuottoja.

Ongelmallisuus kävi selväksi esimerkiksi, kun peliautomaateille asetettiin 18 vuoden ikäraja vuonna 2011.

– Vuoden 2012 alussa tuli valtioneuvoston päätös, että automaattien määrää lisätään 2 500:lla. Se kertoo, että alaikäisten pelaaminen oli ollut hyvin tiedossa, Nikkinen sanoo.

Valtiolle veroa

Ongelmapelaajia 7–8 prosenttia

Automaattipelejä pelaavista suomalaisista noin 7–8 prosenttia luokitellaan tutkimusten mukaan ongelmallisesti pelaaviksi.

Peluurin vuosiraportin mukaan vuonna 2019 rahapelaajien yhteydenotoissa 83 prosentissa ensisijainen ongelmia aiheuttava pelimuoto olivat automaattipelit joko verkossa (43 prosenttia) tai pelipisteillä (40 prosenttia).

Tutkija Janne Nikkisen mukaan automaattipelit toivat ennen koronaa liki 600 miljoonaa euroa Veikkauksen tuotosta.

Veikkauksen koko tuotto ennen koronaa oli 1,7 miljardin luokkaa. Siitä osa palautui kaupoille ja pelipaikoille. Veikkaukselle jäi miljardi, ja valtio sai arpajaisverona noin 200 miljoonaa.

Koronan takia peliautomaattien tuotosta on leikkautunut merkittävä siivu.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut