Amis kiinnostaa espoolaisia nuoria poikkeuksellisen vähän, vaikka se voisi viedä nopeammin työhön ja jatko-opintoihin – Omnian rehtori haluaa nostaa kissan pöydälle: "Olen surullisena katsonut, kuinka..."

Opinnot: Tie jatko-opintoihin aukeaisi osalla paremmin ammatillisen koulutuksen kautta, sanoo Omnian rehtori Maija Aaltola.

Kuvituskuva. Sirpa Repo / arkisto
Katja Riihola

Katja Riihola

– Ammattikoulutuksen vetovoima peruskoulun päättävien ikäluokassa on Espoon seudulla Suomen alhaisin, harmittelee Omnian rehtori Maija Aaltola.

Oppivelvollisuuden 18 ikävuoteen nostava laki tuli voimaan elokuun alussa. Peruskoulun suorittaminen ei enää riitä, vaan nuoren pitää jatkaa toisen asteen koulutuksessa.

Peruskoulun päättävän ikäluokan jättienemmistö haluaa Espoon seudulla vahvasti lukioon. Lakimuutos ei juurikaan tuonut muutosta tähän asiaan.

– Kun muualla Suomessa lukioon ensisijaisesti hakeutuu alle 60 prosenttia hakijoista ja ammatilliseen koulutukseen yli 40 prosenttia, täällä suhde on ollut jo vuosia 80/20, kertoo Aaltola.

– Tässä vaiheessa jo 75 prosenttia onkin saanut opiskelupaikan lukiosta ja osa on valittu alempien hakutoiveiden mukaisesti ammatilliseen tai valmentavaan koulutukseen.

Espoossa ja Kirkkonummella toimivassa Omniassa on jo pitkään pohdittu keinoja nostaa ammattikoulutuksen vetoa. Tärkeintä olisi, että jokaiselle löytyisi tulevaisuuden kannalta paras koulutusvaihtoehto.

– En tiedä, mikä tässä asiassa voisi toimia vipuvartena, mutta avointa keskustelua ainakin tarvitaan.

Ammatillisen koulutuksen suosiota ei ole kasvattanut sekään seikka, että monella alalla ammattiin valmistuvan työpaikka olisi pääkaupunkisedulla lähes varma.

– Kuinka moni oppivelvollisuusikäisistä haluaa ajatella niin pitkälle, että työllistyykö jatkossa? Nuorten onkin ensisijaisesti mietittävä, mikä motivoi opiskelemaan tutkinnon. Aikuisille sopii paremmin työllistymiseen tähtäävät täsmäkoulutukset, Aaltola miettii.

Aaltolan mukaan lukion suuntaan työntää Espoossa ensisijaisesti perhetausta. Väestö on täällä korkeasti koulutettua ja ammatillinen koulutus vierasta.

Osa nuorista näyttääkin valitsevan lukion täyttääkseen muiden odotuksia.

Aaltola kertoo esimerkin. Matkailualalle haluavan tytön vanhemmat olivat odottaneet tyttönsä valitsevan lukion. Nuori ei halunnut tuottaa heille pettymystä, mutta keskeytti lukion muutaman kuukauden jälkeen.

– Nämä tarinat pitäisi välttää. Nuoria tulisi kannustaa peruskoulussa ja kotona valintoihin, jotka heitä kiinnostavat.

Toisaalta moni 16-vuotias on vielä alastaan epävarma, ja hakeutuu yleissivistävään lukioon tästä syystä.

– Ehkä pitäisi olla laajempia ammatillisia tutkintoja, jotta valinta olisi helpompi.

Aaltola kannustaa nuoria hakemaan rohkeasti ammatilliseen koulutukseen, jos lukio ei tunnu oikealta vaihtoehdolta ja vaikka ei olisi varma alasta.

– Kaikki opinnot vievät joka tapauksessa eteenpäin, valinnaisuus on laajaa ja tutkinnosta toiseen voi myös vaihtaa joustavasti.

Se, miten nuoria pystyttäisiin tukemaan mielekkäille urapoluille ilman ajatusta lukion tai ammatillisen koulutuksen paremmuudesta, on Aaltolan mukaan Espoon seudun isoja haasteita.

– Lukion käyminen ei ole automaattisesti lupaus hyvästä koulutuksesta tai työurasta. Tie jatko-opintoihin aukeaisi osalla paremmin ammatillisen koulutuksen kautta, hän uskoo.

Koulutus- ja uratavoitteet pitäisi pystyä näkemään ohi toisen asteen. Avata nuorille vaihtoehtoja, miten samatkin tavoitteet voi saavuttaa sekä lukion että ammatillisen väylän kautta.

– Olen surullisena katsonut, kuinka hyviäkin opiskelijoita jää lukion jälkeen vuosiksi ilman opiskelupaikkaa. Moni heistä löytää vasta sitten ammatillisen koulutuksen. Omniassa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kaksi kolmasosaa on aikuisia.

Aaltolan mukaan peruskoulun päättävää ikäluokkaa ja sen jakaantumista toiselle asteelle pitäisikin ajatella kokonaisuutena.

– Jos 80 prosenttia menee lukioon, se ei tue asiaa, että kaikilla olisi paras koulutus- ja urapolku.

Ammatillisen koulutuksen heikko imago näkyy myös ammattikorkeakouluja koskevassa keskustelussa, Aaltola tietää.

– Puhutaan, että ammattikorkeakouluissa näkyy, että ammattikoulun käyneillä on heikommat akateemiset valmiudet kuin lukion käyneillä. Siitä ei kuitenkaan puhuta, että lukiotaustaisilla on puolestaan heikommat työelämävalmiudet. Ammatillisen koulutuksen opiskelijat suorittavat usein myös lukio-opintoja, joka parantavat lähtökohtia jatko-opintoihin. Vastaavasti lukiolaisille olisi hyvä olla tarjolla valinnaisia ammattiopintoja. Tämä on nyt onneksi myös valtakunnallisesti tunnistettu.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut