Terhokodin uusi ylilääkäri ymmärtää sekä eutanasian puolustajia että vastustajia – "Lainsäädännön laatiminen voisi olla hyvin haasteellista"

Saattohoito: Uusi ylilääkäri Emma Hokkila aloitti Terhokodissa kesäkuussa.

Terhokodin ylilääkäri Emma Hokkila sanoo, että jatkuva kuoleman kanssa tekemisissä olo ei ahdista, vaan hän ajattelee, että kuoleminen kuuluu elämään. Emma Hokkila

Kaisa Paastela

Saattohoitoa tarjoava Terhokoti on selvinnyt viimesyksyisestä talouskriisistään ja potilaita ohjataan Husista Terhokotiin nyt aiempaa enemmän.

Suomalaisen saattohoidon uranuurtaja tiedotti viime syyskuussa aloittavansa yt-neuvottelut, joiden seurauksena ei tarvinnut kuitenkaan lopulta irtisanoa tai lomauttaa ketään.

Kesäkuussa Terhokodin ylilääkärinä aloittanut Emma Hokkila kertoo, että saattohoitopaikkoja on tällä hetkellä 15.

– Tarkoituksena on rekrytoida uutta henkilökuntaa, nyt kun potilaitakin on ohjattu meille paremmin.

Potilas viettää Terhokodissa keskimäärin kaksi viikkoa, mutta hajonta on suurta, Hokkilan mukaan hoitoajat vaihtelevat yhdestä tai kahdesta vuorokaudesta muutamiin kuukausiin. Mahdotonta ei ole sekään, että kuoleva potilas pääsee vielä kotiin.

– Jos on ollut jokin hankala oire ja tilanne tasaantuu ta jopa kohenee, niin aletaan miettiä, voisiko kotihoitoon siirtyä ja sehän on monella oma toivekin, Hokkila toteaa.

Terhokodissa pyritään näkemään ihminen sairauden takana.

– Terhokodissa ei lukittauduta siihen, että olet täällä elämäsi loppuun asti, mutta ei myöskään lähdetä epätoivoisiin yrityksiin pidentää elämää, jos se ei ole enää laadukasta, Hokkila jatkaa.

Terhokodissa yleisin sairaus on syöpä. Myös parantumaton ja etenevä neurologinen sairaus, kuten esimerkiksi ALS, on tyypillinen syy tulla hoitoon.

Potilailta tulee sairaaloiden eri osastoilta ja kotihoidosta, mutta yhteistä usealle on se, että oireet ovat hankalia.

– Terhokodissa pyritään näkemään ihminen sairauden takana ja hoitamaan jokaista yksilöllisesti. Kivunhoito on vain yksi, vaikkakin tärkeä asia hoidossa. Fyysisen kivun kokeminen vaihtelee suuresti ja siihen vaikuttavat paljon myös psyykkiset ja sosiaaliset tekijät.

Palliatiivinen sedaatio eli nukuttaminen ei ole myöskään saattohoitokodissa harvinainen asia.

Suomessa saattohoito on hyvin eritasoista eri puolilla maata.

Potilaan henkisessä voinnissa merkittävä rooli on läheisillä.

Terhokoti on vuosien mittaan saanut runsaasti kiitosta siitä, että siellä otetaan huomioon koko kuolevan ihmisen lähipiiri. Hokkila kertoo, että koronavirustilanteen vuoksi omaisten vierailuita ei missään vaiheessa ole jouduttu kieltämään kokonaan. Vierailijoiden määrää ja vierailuajan kestoa on kuitenkin pitänyt rajoittaa ja rajoituksia on edelleen käytössä.

Eutanasia nostetaan saattohoidosta puhuttaessa usein esiin.

– Se on monitahoinen kysymys, jota voi tarkastella sekä filosofiselta että juridiselta kannalta, Hokkila aloittaa.

Hän ei ole päättänyt kantaansa, vaan hän sanoo ymmärtävänsä sekä eutanasiaa puolustavia että vastustavia.

– Lainsäädännön laatiminen voisi olla hyvin haasteellista, koska laki koskee koko maata, vaikka Suomessa saattohoito on hyvin eritasoista eri puolilla, sanoo Lapin keskussairaalassa aiemmin työskennellyt ja siellä palliatiivisen hoidon poliklinikan perustanut Hokkila.

Eutanasialaki voisi asettaa suomalaisia jopa eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millaista hoitoa kuoleman lähestyessä on missäkin alueella tarjolla.

Hokkilan mielestä eutanasiakeskustelulla on julkisuudessa kuitenkin paikkansa, koska se nostaa esiin myös saattohoidon ja palliatiivisen hoidon ja voi siten osaltaan edistää saattohoidon laadun kehittämistä.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut