Tulisijasta sisätiloihin purkautuva savu aiheuttaa vuosittain jopa satoja savuvahinkoja. Pahimmillaan savu uhkaa henkeä. LähiTapiolan havaintojen mukaan myös aiemmin hyvin toiminut tulisija voi yllättää lämmittäjän.
Ilmalukon riski korostuu kosteassa syyssäässä. Myös helle ja esimerkiksi koneellinen ilmanvaihto voivat tukahduttaa hormin vedon.
– Joskus vuosikymmeniäkin hyvin toiminut tulisija voi tuprauttaa savut sisään. Myös edeltävinä päivinä hyvin vetänyt hormi on yksittäisissä tapauksissa lakannut vetämästä. Tämä korostaa sitä, että tulta tehdessä on aina hyvä muistaa maltti, huomioida olosuhteet ja aloittaa pienellä puumäärällä. Pihatöihin tai muihin askareisiin ei kannata lähteä, ennen kuin hormi varmasti vetää, sanoo tiedotteessa LähiTapiolan projektijohtaja, paloinsinööri Antti Määttänen.
Savu ja noki voivat aiheuttaa paljon harmia. Noen tummentamat rakenteet voivat vaatia erityisiä puhdistustoimia, eikä savun katku välttämättä irtoa pinnoista ja tekstiileistä ilman hajunpoistokäsittelyä.
– Valitettavasti silloin tällöin savukaasut aiheuttavat myös henkilövahinkoja. Jos savua ehtii kertyä paljon suljettuun tilaan, on olosuhde hengenvaarallinen, sanoo Määttänen.
Tulisijasta savun pitäisi kulkea kuuman ilman mukana ylöspäin, koska lämmin ilma on kylmää kevyempää. Toisinaan hormi ei kuitenkaan ala vetää tai veto tyrehtyy ja savu kääntyy sisään.
Pihatöihin tai muihin askareisiin ei kannata lähteä, ennen kuin hormi varmasti vetää.
Määttäsen mukaan varsin harvoin savuvahingon taustalla vaikuttaa olevan hormin tuke kuten linnunpesä, tiili tai katkennut pelti.
Puheenjohtaja Tapio Lehtimäki Nuohousalan Keskusliitosta kertoo, että säätilaan ja ilmankiertoon kannattaa lämmittäessä aina kiinnittää huomiota. Tämä korostuu, jos tulisija on ollut pitkään kylmillään.
– Sateinen syyssää ja matalapaine lisäävät ilmalukon riskiä. Jos hormissa on kosteutta tai seinistä hohkaa kylmää, ei lämmin ilma välttämättä jaksa viedä savua ulos. En suosittelisi tekemään syksyn ensilämmitystä kalsealla sadesäällä, vaikka se houkuttaisi, vaan ennemmin tuulisella poutasäällä, neuvoo Lehtimäki.
Lehtimäen mukaan myös helteet poikivat nuohoajille yhteydenottoja. Jos tulisija ei lähde vetämään helteellä, voi syynä olla sisätilaa lämpimämpi ulkoilma. Rakennuksen sisällä myös koneellinen ilmanvaihto tai esimerkiksi liesituulettimen käynnistäminen voivat tyrehdyttää vetoa.
Savuvahinko on usein monen tekijän summa. Sen ehkäisemiseen ole yhtä yleispätevää keinoa. Tärkeää olisi kuitenkin huolehtia vedon käynnistymisestä ja korvausilman saannista. Tulisijat ovat myös yksilöitä, joten oman uunin tai esimerkiksi vuokramökin takan toimintaan kannattaa tutustua huolella.
Jotta puut ovat varmasti kuivia, ne kannattaa tuoda sisään hyvissä ajoin ennen lämmitystä. Savukanavia voi myös varovasti esilämmittää esimerkiksi kynttilällä, hiustenkuivaajalla tai auton sisätilalämmittimellä.
Pellit kannattaa avata ajoissa, ja raottaa tarvittaessa ikkunaa. Hormin vetoa voi kokeilla esimerkiksi tulitikulla tai sytykkeellä nuohousluukun kautta.
– Lämmitys kannattaa aina aloittaa pienellä puumäärällä. Tulisijaa ei tulisi jättää alkuvaiheessa seuraamatta, koska ilmalukko tai huoneiston alipaine voi yllättäenkin tyrehdyttää vedon, Mäkinen ohjeistaa.
LähiTapiolan vahinkotilastojen mukaan kotivakuutuksesta korvataan vuosittain noin 100–200 tulisijaan liittyvää savu- tai nokivahinkoa. Todennäköisesti savut tulevat sisään paljon useamminkin, koska vain osa vahingoista tulee vakuutusyhtiöiden tietoon. LähiTapiolan vuosina 2017–2021 korvaamissa tulisijojen savuvahingoissa korvausmäärä on vaihdellut paristasadasta yli 20 000 euroon.