Korvatulehdus on erityisesti pienten lasten vaiva, joka linkittyy lähes aina ylähengitystieinfektioon. Tyypillisesti taustalla on tavanomainen virustauti, kuten flunssa.
Ylivoimaisesti eniten korvatulehduksia sairastetaan puolen vuoden ja kahden ikävuoden välissä. Tämänikäisillä lapsilla voi olla vuodessa jopa kuudesta kymmeneen flunssatautia, joista osa iskee myös korviin.
Perinteinen hoito korvatulehdukseen on antibioottikuuri, mutta nykyään kuureja pyritään määräämään säästeliäämmin.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta peräänkuuluttaa vanhemmilta malttia taudin alkuvaiheessa. Jos lääkäriin kiirehditään heti lapsen alkaessa osoittaa merkkejä kipeydestä, antibioottikuuri annetaan herkästi, koska alkuvaiheessa tulehtunut korva näyttää pahalta.
– Nykyään hoidon kulmakivenä on särkylääkitys, jotta saadaan kipu laantumaan ja lapsi rauhoittumaan. Jos tässä onnistutaan, ei lääkäriin ole kiire lähteä heti, vaan voidaan odottaa päivä tai pari. Mikäli selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään, Saloranta kertoo tiedotteessa.
Mikäli kipua ei saada laantumaan, kannattaa korvia lähteä näyttämään paikan päälle. Turhia antibioottikuureja pyritään kuitenkin välttämään.
Mikäli selvitään ensimmäisten 12 tunnin yli, korva lähtee jopa 80 prosentissa tapauksista paranemaan itsestään.
– Antibiootit sotkevat lapsen suoliston omaa bakteerikantaa, ja tulevaisuudessa uhkakuvana on myös bakteerien resistenssin kehittyminen. Antibioottien teho laskee, kun niitä käytetään liikaa. Yli neljä antibioottikuuria vuodessa alkaa olla sellainen määrä, jolloin tilannetta on hyvä käydä arvioimassa erikoislääkärillä, Saloranta ohjeistaa.
Jos korvat tulehtuvat kerta toisensa jälkeen, voi avun saada korvien putkituksesta. Putkitus voi olla perusteltua, jos korvatulehduksia on enemmän kuin kolme puolessa vuodessa tai yli neljä vuodessa.
Tarve putkitukselle arvioidaan kuitenkin aina erikseen kokonaistilanteen valossa.
– Putkitusta käytetään hoitona sekä uusiutuviin akuutteihin korvatulehduksiin että liimakorvatautiin. Liimakorvatauti syntyy, jos neste jämähtää korvaan tulehduksen jälkeen. Se voi syntyä ilman tulehdustakin, jos korva ei saa tarpeeksi ilmaa, Saloranta selvittää.
Korvatulehduksille altistavia tekijöitä ovat flunssatautien lisäksi muun muassa päivähoito, tupakansavulle altistuminen, vanhempien lapsuusajan korvatulehduskierteet ja korvan rakenne.
Rintaruokinnan puolestaan epäillään jossain määrin suojaavan tulehduksilta, koska äidinmaidon vasta-aineet toimivat tehokkaana suojana tauteja vastaan.