Joku kätki 250 vuotta sitten Porkkalassa kiven alle rahamäärän, jolla olisi voinut ostaa metsästäjältä 48 jänistä – rahat ovat nyt esillä vanhalla kansakoululla

Menneisyys: Liki 300 kuparirahalla olisi saanut 12 kannua viinaa. Osa rahoista on esillä Fyyrissä.

Koko löytö on Porkkalan vanhalla kansakoulla, jota emännöi Marita Arvela. Arkeologi Niko Anttiroiko on tutkinut kätkön rahoja. Pääkirjastossa on Porkkala-näyttely, jossa esitellään myös rahakätköä. Paavo Rantalainen

Paavo Rantalainen

Porkkalasta viime vuonna kiven alta löydetty rahakätkö on tutkittu. Osa rahoista ja tarinaa niiden taustoista on nähtävillä Kirkkonummen pääkirjastossa Fyyrissä.

Metallinetsijät löysivät lähes 300 kuparirahan kätkön ison kiven alta. Kätkölle ohjasi etsijät metallinpaljastin. Kiveä ei luultavasti ollut kukaan kääntänyt 250 vuoteen.

Kätkön löytäjät Mikael Salonen ja Petri Ahlroth jättivät kätkön koskematta ja ottivat yhteyttä museovirastoon.

Kiven alle piilotettu kätkö sisälsi yhteensä 294 yhden ja kahden äyrin kuparirahaa vuosilta 1731–1768. Rahat olivat olleet ilmeisesti pussissa, sillä paikalta löytyi jäänteitä kankaasta.

Rahoista tiedetään paljon, mutta ei sitä, kuka oli niiden omistaja. Mielikuvituksen voi laittaa liikkeelle.

Rahat tutkinut arkeologi Niko Anttiroiko lähtee pohdiskelemaan asiaa rahojen arvosta.

Tuskin kukaan kovin varakas henkilö. Löydettyjen rahojen arvo 1700-luvun lopulla ei ollut kovin suuri.

– Esimeriksi piian tai rengin muutaman kuukauden palkka, arvelee Anttiroiko.

Rahoilla olisi saanut esimeriksi 12 kannua ruotsalaista viinaa tai 7 kannua ranskalaista viiniä. Sellaistakin tuolloin Suomessa nautittiin, tuskin kuitenkaan piiat ja rengit.

Rahoilla olisi saanut myös viisi paria käytettyjä nahkasaappaita tai metsästäjältä 48 jänistä.

Miksi rahat olivat kätkössä, sitäkin voi vain arvailla. Varakas ihminen olisi varmaan pitänyt summan kotonaan. Kätkijä pelkäsi kenties varasta tai oli itse varastanut rahat.

Jostain syystä ne jäivät noutamatta. Ehkä kätkijä kuoli, eikä ollut paljastanut kätköään.

Yli 100 vuotta vanhat löydetyt tavarat kuuluvat lähtökohtaisesti valtiolle. 1700-luvun rahoja on kuitenkin niin paljon, ettei museovirasto tarvitse niitä, joten löytäjät saivat pitää rahansa.

Toinen kätkön löytäjistä, Petri Ahlroth osti toissa vuonna Marita Arvelan kanssa Porkkalan vanhan kansakoulun, jota he kunnostavat ja kehittävät luonto- ja elämysmatkailua.

Rahat ovat vieraiden nähtävillä koululla. Rahakätköön ja sen taustoihin voi tutustua lokakuun alkuun saakka myös Kirkkonummen Fyyrissä, jossa on avattu Porkkala-näyttely.

Porkkalasta on löytynyt rahakätkö aiemminkin. Yli sata vuotta sitten (1912) Alvar Rosenvall oli Sundsin tilalla nostamassa turvetta, kun hän löysi suohon haudatun rahakätkön.

Löytö oli varsin arvokas, sillä se sisälsi peräti 356 hopeista riikintaaleria, jotka oli haudattu puurasiassa. Rahat ajoittuivat iältään vuosien 1776 ja 1803 välille.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut