Poikkeuksellisen edulliset pikaruuan tai muiden palveluiden hinnat aiheuttavat jatkuvaa keskustelua siitä, hoitavatko niitä tarjoavat yritykset kaikki velvoitteensa työntekijöilleen ja verottajalle.
Yksistään Helsingissä on toiminut reilut 70 ravintolaa, joihin verohallinto teki verotarkastuksen 2017–2021 aikana. Näistä rikosilmoitusharkintaan on edennyt vajaa puolet. Veroja on määrätty maksuun noin 1,4 miljoonaa euroa.
Kuinka harmaa talous sitten tavallisimmin näkyy ravintoloissa?
– Myyntiä jätetään kirjaamatta kirjanpitoon. Tuloja ohjataan pankkitilille maksupäätteellä, joka on liitetty omaan kirjanpidosta puuttuvaan pankkitiliin. Osaa käteismyynnistä ei kirjata kirjanpitoon, luettelee apulaisjohtaja Tarja Valsi Verohallinnon harmaan talouden torjunnasta.
Osa ravintoloista maksaa Verohallinnon mukaan pimeitä palkkoja.
– Työntekijät voivat hakea pienten ilmoitettujen palkkojen perusteella lisäksi erilaisia korvauksia Kelalta. Osa työntekijöille ilmoitetuista palkoista maksetaan takaisin yrittäjälle tai osa palkasta menee suoraan yrittäjän käytössä olevalle pankkitilille
Onko kuitti todiste siitä, että verot on maksettu?
– Kuitti ei yksinään ole todiste verojen maksusta ylipäätään, mutta se indikoi myynnin kirjautumisesta kassajärjestelmään ja sitä kautta kirjanpitoon. Harmaalla taloudella on useita erilaisia ilmenemismuotoja, joista pimeä työvoima on yksi. Harmaa talous ilmenee ravintoloista puhuttaessa myös muun muassa puuttuvana myyntinä ja arvonlisäveropetoksina.
Millä perusteilla Verohallinto tekee tarkastuksia?
– Valvonnan valikoinnit tehdään vero- ja vertailutiedon perusteella riskiperusteisesti. Käytettävissä on muun muassa ilmiantoja, muilta viranomaisilta tulleita aloitteita ja open source -informaatiota.
Kokevatko ravintolat että kiinnijäämisen riski on pieni?
– Erilaiset valvontatoimet voivat kohdistua jokaiseen Suomessa verovelvolliseen.
Ravintola-alalle suunnitellaan ensi vuodeksi nykyistä kattavampaa valvontaprojektia.
– Se alkaa todennäköisesti vuoden loppupuolella, Valsi kertoo.