Pitkät hoitojonot: Espoo vetoaa koronaan ja tilastointiin – "Pitkään jatkunut poikkeustila vaikuttanut"

Terveyskeskukset: Terveyspalvelujen johtaja ei ole itsekään tyytyväinen tilanteeseen.

Korona kuormittaa pahoin Espoon terveyskeskuksia. - Tuottavuus on heikentynyt, koska tehokkaita toimintamalleja on jouduttu purkamaan, sanoo Espoon terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen. Kuvituskuva. Johanna Erjonsalo

Anneli Tuominen-Halomo

Espoon terveyspalvelujen johtaja Markus Paananen selittää, että hoitojonojen vertailtavuus ei ole aivan suoraviivaista, koska T3 lasketaan eri kunnissa hiukan eri tavoin. T3 on kolmas vapaa vastaanottoaika kiireettömässä hoidossa.

– Espoossa pitkiin jonoihin on vaikuttanut pitkään jatkunut poikkeustila. Tuottavuus on heikentynyt, koska tehokkaita toimintamalleja on jouduttu purkamaan, esimerkiksi hoitajavetoinen toimintamalli on kärsinyt terveysasemilla. Käytännössä tehottomuus johtuu myös siitä, että infektio-oireisille potilaille tarvitaan erillinen päivystys ja lisäksi on tarvittu aiempaa tehokkaampia suojautumistoimenpiteitä.

Paananen näkee, että Espoo ei ole yksin koronan aiheuttamien ongelmien kanssa.

– Sama ongelma on nähdäkseni muuallakin eli korona on pidentänyt jonoja. Espoossa on käytetty paljon resursseja koronan torjuntatoimenpiteisiin ja kymmenien lakisääteisten tehtävien hoito vaatii jatkuvasti omat resurssinsa, jolloin kiireettömän hoidon järjestäminen on kärsinyt ensimmäisenä.

Ennen pandemiaa tehdyissä vertailuissa Espoo on Paanasen mukaan käyttänyt hieman enemmän rahaa perusterveydenhuoltoon kuin muut kunnat, kun otetaan huomioon tarvevakioidut tekijät kuten sairastavuus ja ikärakenne.

Lääkkeitä terveyskeskusjonojen lyhentämiseksi ovat Markus Paanasen mukaan rakenteiden uudistaminen ja pitkällä aikavälillä digitaalisten palvelujen käyttöönotto.

– Myös rekrytoinnissa on onnistuttava nykyistä paremmin. Hoitoon pääsyn lisäksi on hyvin tärkeää se, kuinka laadukasta palvelua tarjoamme. Niukkuudesta ja resurssien rajallisuudesta emme pääse eroon, vaikka pandemia loppuisi. Julkisella sektorilla onnistumisen mittari on siinä, kuinka hyvin euro tuottaa terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä espoolaisille.

Paananen sanoo, että pandemian aikana terveyskeskuslääkärien rekrytointi on ollut erityisen haastavaa. Mikä siis avuksi?

– Meillä on käsitykseni mukaan hyvä maine lääkäreiden työnantajana. Työn sujuvuus, kohtuullinen työkuorma, erilaiset joustot ja nuoremmille lääkäreille riittävä seniorituki parantavat terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevuutta. Kaikkiin näihin tulee panostaa jatkossa entistäkin enemmän.

– En itsekään ole tyytyväinen tilanteeseen. Kyllä meidän pitää pystyä järjestämään ydintehtävämme eli kiireetön hoito paremmin, kuukausi sitten Espoon terveyspalvelujen johtajana aloittanut Markus Paananen sanoo.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut