Espoonjoella saatiin valmiiksi valtava urakka, jossa joesta nostettiin 1 500 kuorma-autollista lietettä – vaikutus tulviin ei vielä selvillä, mutta asukkaat pääsevät jatkossa nauttimaan joesta paremmin

Kunnostus: Joesta pohjasta nostettiin 1 500 kuorma-autollista lietettä.

Espoonjoen kunnostusalue ulottui Vanttilaan. Joen pohjoisrannalla kulkeva työmaatie kunnostetaan myöhemmin ulkoilureitiksi. Kuvat Vantinportin sillalta. Minna Airamaa
Minna Airamaa

Minna Airamaa

Espoonjoella on pääosin saatu valmiiksi iso, yli vuoden kestänyt kunnostusurakka: joesta on Turunväylän ja Vanttilan välisellä vajaan viiden kilometrin matkalla poistettu noin 1 500 kuorma-autollista eli suunnilleen 17 000 m3 maa-ainesta.

Lietettä oli ehtinyt kertyä joen pohjaan vuosikymmenien ajan, sillä viimeksi jokea on perattu 1950-luvun lopulla.

Samalla joelle on rakennettu kosteikkoja ja kunnostettu virtapaikkoja kalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Rannoilta on myös karsittu kasvillisuutta.

– Virkistys- ja luontoarvot ovat olleet tärkeä osa suunnittelun alusta asti, sanoo hankkeessa mukana ollut Espoon kaupungin maisema-arkkitehti Kristiina Rocha.

Kunnostus on osa isompaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on ollut tulvien vähentäminen.

Lue myös:

Kirkkojärven tulvat ovat pahentuneet ajan saatossa – "Vuodesta toiseen saamme kärsiä siitä"

Espoonjoki on merkittävää tulvariskialuetta. Vielä muutamia vuosia sitten vesi saattoi sateisina syksyinä nousta Turunväylälle. Kirkkojärvellä Kuninkaantien uimahallin kohdalla joen varren kevyen liikenteen väylä ja läheisiä urheilukenttiä jäi veden alle esimerkiksi syksyllä 2017.

Turunväylän korotus valmistui vuonna 2018, ja viime talvena saatiin valmiiksi tulvavallit Kirkkojärven kohdalla.

Lue myös:

Espoonjoen tulva on kestänyt poikkeuksellisen pitkään – "Voivat tulevaisuudessa nousta entisestään"

Kokonaan tulvista ei kuitenkaan päästä eroon, Rocha toteaa.

– Kirkkojärvellä tulvii jatkossakin, se on normaali ja luonnon monimuotoisuuden kannalta hyväkin asia. Tavoitteena on ollut päästä eroon rakennuksia uhkaavista tulvista, Rocha sanoo.

Espoonjoen ruoppaamisen vaikutusta veden korkeuteen ei vielä tiedetä. Rochan mukaan vaikutus ei välttämättä ole kovin iso.

– Joidenkin arvioiden mukaan veden pinta pysyisi ruoppauksen jälkeen tulva-aikoina noin 10–20 senttimetriä matalammalla kuin ennen ruoppausta. Vaikutukset nähdään kuitenkin vasta tulevina vuosina, Rocha selventää.

Joen ruoppaus oli Rochan mukaan kuitenkin tärkeä tehdä.

– Perkauksia ei ole tehty 50-luvun lopun jälkeen ja jokeen oli kertynyt valtavat määrät lietettä ja kasvijätettä. Paikoin joki oli kasvanut melkein umpeen.

Tulvista puhuttaessa esiin nousee usein myös Kirkkojärven palauttaminen. Ennen 50-luvun ruoppausta Kirkkojärvi lainehti järvenä. Nykyisin siitä tulee järven kaltainen vesiallas tulvakausina.

Järven palauttaminen olisi mahdollista, sillä Espoon kaupunginvaltuusto hyväksyi sitä koskevan kaavan 2019. Kaava sallii Kirkkojärven palauttamisen sekä viheralueen rakentamisen järven ympärille.

Lue myös:

Kirkkojärvi sai valtuuston siunauksen, asemakaava oli vireillä 15 vuotta − joutomaa muuttuu joskus virkistysalueeksi

Rocha huomauttaa, että Espoonjoen tulviin järven palautus ei vaikuttaisi.

– Kun järvessä olisi vettä ympäri vuoden, sinne ei enää mahtuisi tulvavesiä. Lisäksi Espoonjoen valuma-alue on niin iso, ettei palautetun Kirkkojärven koko riittäisi nielemään sen vesiä. Jos Espoojoen tulvat haluttaisiin ratkaista järvellä, pitäisi kaivaa pinta-alaltaan noin Kauniaisten kokoinen, metrin syvyinen vesiallas, Rocha vertaa.

Järven palauttamiseksi ei Rochan mukaan ole tällä hetkellä suunnitelmia. Hankkeen arvioitiin vuonna 2018 maksavan puistoineen noin 18 miljoonaa euroa.

– Hanke vaatisi useita selvityksiä ja olisi myös hyvin kallis.

Kunnostuksen myötä kaupunkilaisten mahdollisuudet Espoonjoesta nauttimiseen paranevat. Vanttilan ja Mikkelän välille aivan joen rantaan tehty työmaatie kunnostetaan myöhemmin ulkoilureitiksi.

Vireillä on myös Lasihytin kaava, joka toteutuessaan toisi ulkoilureittejä ja puistoa joen rantaan.

Kauempana tulevaisuudessa Espoon suunnitelmissa on yhtenäinen ulkoilureitistö Rantaraitilta Espoonjokea Lippajärvelle ja Pitkäjärvelle. Reitistön toteuttamisesta ei ole vielä päätöksiä.

Jo nyt Espoonjoella pitäisi pystyä melomaan aiempaa paremmin.

– Hankkeen loppuvaiheessa menimme suunnittelukonsultin kanssa koko osuuden kanootilla. Joen pitäisi nyt olla paremmin melottavissa. Toki siihen vaikuttaa myös veden korkeus, Rocha kertoo.

Lue myös:

Espoonjokea kunnostetaan – tulvia pyritään ehkäisemään muun muassa ruoppauksella ja kosteikkojen rakennuksella

Kirkkojärven tulvasuojaus alkamassa kevään aikana

Ruoppaus ehkäisisi Espoonjoen tulvia – parhaimmassakin tapauksessa toteutuisi vasta vuosien päästä

Tulva katkaisi aamuliikenteen Turunväylän kaistalla – tässä on nyt pahin ruuhkapaikka

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut