Miten Espoon julkisille terveyasemille on 73 päivän jono, mutta yksityisille vain viiden? – "Se ei ole mitään rakettitiedettä, mutta se on kovaa työtä", selittää terveysfirman johtaja

Terveyspalvelut: Terveysyritysten mukaan keskeinen syy lyhyisiin jonoihin ovat paremmat toimintamallit.

Janne Koivisto

Espoon kaupungin terveysasemien jonot ovat Suomen suurten kaupunkien pisimmät.

Siinä, missä Helsingissä lääkärin kiireettömälle vastaanotolle on keskimäärin 31 päivän jono ja Vantaalla 54 päivän jono, Espoossa jono on peräti 73 päivää.

Oulussa jono on 17 päivää, Turussa 22, Tampereella 28 ja Jyväskylässä 31 päivää.

Luvut käyvät ilmi kuntien 30.6.2021 julkaisemista hoitotakuutilastoista.

Samaan aikaan suurten kaupunkien ulkoistetuilla terveysasemilla on vain viiden päivän keskimääräinen jono.

Espoossa on kaksi Mehiläiselle ulkoistettua terveysasemaa. Terveyskeskus Mehiläinen Matinkylässä jono on kolme päivää ja Espoontorilla viisi päivää.

Jonoissa ei ole kysymys pelkästään resursseista vaan myös siitä, miten terveyskeskustyö on järjestetty.

Markku Näreneva

Miten tämä on mahdollista?

Yksityiset terveyspalveluiden tuottajat näkevät julkisten terveysasemien pitkiin jonoihin useita syitä.

Ajankohtainen koronaepidemia on luonnollisesti pahentanut tilannetta.

Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden toimialajohtaja Markku Näreneva huomauttaa, että taustalla on se, että kunnat eivät ole pystyneet vaikuttamaan erikoissairaanhoidon kustannuksiin, jotka ovat kasvaneet.

– Sote-rahat ovat uponneet erikoissairaanhoitoon, ja kunnat ovat säästäneet siitä, että ne eivät ole perustaneet riittävästi virkoja perusterveydenhuoltoon, Näreneva toteaa.

Sote-uudistus pyrkii selättämään tämän ongelman siirtämällä sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon uusille hyvinvointialueille.

– Toivoa sopii, että hyvinvointialueet korjaavat tilannetta, mutta siihen on vielä pitkä aika, Näreneva sanoo.

Ulkoistettujen terveysasemien lyhyitä jonoja selittää yksityisten terveysyritysten mukaan se, että ne toimivat eri tavalla kuin julkiset terveysasemat.

– Yksityinen puoli innovoi nopeammin, käyttää digitalisaatiota nopeammin ja rakentaa nopeammin uusia palvelumalleja. Julkisella puolella nämä kehityskaaret ovat hitaampia, Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho sanoo.

– Meidän tulevaisuuden terveysasemakonseptimme on ihan eri näköinen kuin perinteisen julkisen puolen palvelumalli. Se pohjautuu tiimityömalliin, jossa tavoitteena on hoitaa asiakas mahdollisimman nopeasti loppuun asti. Sillä on saatu ihan dramaattisia lyhennyksiä hoitoonpääsyyn ja siihen, että asiakas saa sen, mitä on tullut hakemaan, Iho kertoo.

LUE MYÖS: Kaarina Nordqvist, 74, on käyttänyt tänä vuonna yksityisiin lääkäripalveluihin jo 3 000 euroa, koska Espoon terveysasemat eivät toimi – Nyt hän jakaa havaintonsa terveysasemien ongelmista ja antaa tehtävän Espoon uusille valtuutetuille: "Puheita on pidetty riittävästi"

Myös Mehiläisen Markku Näreneva näkee, että syynä lyhyempiin jonoihin ovat erilaiset toimintamallit.

– Jonoissa ei ole kysymys pelkästään resursseista vaan myös siitä, miten terveyskeskustyö on järjestetty, hän toteaa.

Näreneva kertoo, että Mehiläinen on saanut hyviä tuloksia muun muassa kehittämällä työn organisointia ja johtamista, ottamalla käyttöön digitaalisia palveluja ja panostamalla henkilöstön viihtyvyyteen ja koulutukseen.

Yksityiset palveluntuottajat tarjoavat luonnollisesti mielellään palvelujaan julkiselle sektorille maksua vastaan, mutta onko kunnilla varaa ottaa apua vastaan?

Terveystalon Ville Ihon mukaan terveyspalvelujen ulkoistuksessa on kyse siitä, että yksityiset palveluntuottajat ovat kehittäneet uusia toimintamalleja, joilla saadaan parempia terveyspalveluja ilman, että kustannukset käyvät veronmaksajille kestämättömiksi.

– Se ei ole mitään rakettitiedettä, mutta se on kovaa työtä, kun näitä malleja rakennetaan. On hienoa, että Espoo on lähtenyt rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kehittämään terveydenhuoltoa kaupunkilaisilleen yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa, Iho sanoo.

Mehiläisen Näreneva toteaa, että Mehiläinen on pyörittänyt terveyskeskuksia vuodesta 2007 lähtien ja kustannukset ovat olleet joko samat tai alemmat kuin julkisella puolella.

– Samoilla resursseilla on mahdollista saavuttaa hyvä saavutettavuus ja korkea asiakastyytyväisyys, hän viittaa Mehiläisen terveysasemiin Espoossa.

LUE MYÖS: Näin Espoo selittää pitkiä jonoja – "Pitkään jatkunut poikkeustila vaikuttanut"

Länsiväylän toimittaja kokeili, miten nopeasti Espoossa saa kiireettömän lääkäriajan – Johtava ylilääkäri syyttää tilanteesta koronapandemiaa: "Sellaisia aikoja, joilla hoidetaan tavallisia vaivoja, on ollut annettavissa aika niukasti"

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut