Salaisessa paikassa Espoossa valmistuu proteiinia, josta toivotaan yhtä ratkaisua maailman ongelmiin – "Kyse on ihmiskunnalle täysin uudesta lajista"

Teknologia: Salaisessa paikassa Espoossa yritetään ratkaista globaaleja haasteita valmistamalla ruokaa ilman eläimiä tai kasveja. Näin esimerkiksi vesistöjen kuormitus vähentyisi merkittävästi.

Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasia Vainikka esittelee ilmasta sähkön, mikrobien ja hivenaineiden avulla soleiini-nimisen proteiinin valmistusprosessia. Heli Koivuniemi

Heli Koivuniemi

Salaisessa paikassa Espoon uumenissa sijaitsevat kooltaan pienpanimotoiminnan kokoa vastaavat tuotantotilat.

Solar Foods on ruuantuotantoon keskittynyt teknologiayritys. Sen edustajat uskovat, että globaaliksi haasteeksi noussut ympäristöystävällinen ruuantuotanto on ratkaistavissa.

Yritys valmistaa ilmasta sähkön, mikrobien ja hivenaineiden avulla soleiini-nimistä proteiinia. Sitä tuotetaan tällä hetkellä vain muutama kilogramma viikossa.

– Kyse on ihmiskunnalle täysin uudesta lajista, joka on löydetty maaperästä. Se on kooltaan pari mikrometriä ja turvallinen ihmiselle, Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoo.

Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasia Vainikka esittelee ilmasta sähkön, mikrobien ja hivenaineiden avulla soleiini-nimistä proteiinia. Heli Koivuniemi

Testejä tarvitaan ja niitä tehdään paljon. Yritys on jättämässä lähiaikoina EU:lle hakemuksen. Proteiini on jo patentoitu.

Kyse on ihmiskunnalle täysin uudesta lajista.

Pasi Vainikka

Elintarviketurvallisuusviraston käsittelyajat Euroopassa ovat hitaammat kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa. Vainikka arvioi, että vuonna 2023 prosessi etenee ja päästään kolmanteen vaiheeseen: isomman tehtaan rakentamiseen.

– Vaikka puhumme tehtaasta, Espoossa tehtaamme on aika pieni eli vastaa esimerkiksi pienpanimotoimintaa.

Keskusteluja Espoon kanssa käytiin useampia, mutta lopulta pientehtaan paikaksi valikoitui Vantaan Vehkala.

Jos ruokaa pystyttäisiin valmistamaan ilman maataloutta, eläimiä ja kasveja, esimerkiksi vesistöjen kuormitus vähentyisi merkittävästi.

– Itämeri ja Suomenlahti ovat vain yksi merialue. Globaalisti asiaa voisi katsoa laajemminkin. Yleinen tietoisuus merien tilasta on vielä varsin vähäistä. Esimerkiksi Suomenlahti on järkyttävässä kunnossa.

Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasia Vainikka esittelee ilmasta sähkön, mikrobien ja hivenaineiden avulla soleiini-nimisen proteiinin valmistusprosessia. Heli Koivuniemi

Ongelmana Solar Foodsin kaltaisilla startupeilla on rahoituksen hankkiminen. Miten vakuutetaan sijoittajat hankkeella, jonka eteneminen on kyseenalaista ja läpimurto on kenties vasta vuosien päässä.

Solar Foods sai pioneerivaiheen esisuunnitteluun Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 50 000 euron potin syksyllä 2019. Se oli kolmehenkiselle yritykselle tärkeä tuki.

Nyt yritys on etenemässä demo-vaiheeseen ja henkilöstön määrä on noussut 18:aan.

Sittemmin myös Tanskan valtio palkitsi yrityksen 100 000 euron arvoisen Index Award -palkinnolla. Business Finland on antanut myös oman tukensa hankkeelle.

Vainikan mukaan kymppitonnien sijoitus satojen tuhansien tai parin miljoonan startupille tärkeitä.

Matka abstraktin tason suunnitelmista prosessimaiseen teollisuustuotantoon on pitkä, mikä vaikeuttaa rahoitusneuvotteluita. Sijoittajalta vaaditaan tuossa vaiheessa kauaskantoista näkemyksellisyyttä.

– Akateeminen maailma on tullut koluttua inside out, kuten Amerikassa sanotaan, Vainikka jatkaa.

Hän oli yliopistolla lähes 20 vuotta ja teki yhteistyötä VTT:n avaintiimin kanssa. Julkisuudessa keskusteluun nousseeseen tieteen määrärahojen leikkaukseen hän ottaa kantaa näin:

– Tiedettä on monenlaista. Yleinen määrärahojenleikkaus ei hyvä asia. Suomi ei pärjää tilastollisesti suhteessa BKT:hen moneen muuhun maahan verrattuna. Sen sijaan siitä, miten varat käytetään, pitäisi keskustella enemmän.

Hänen mielestään päättäjiltä kaivattaisiin parempaa ymmärrystä innovaatiojärjestelmän toimimisesta.

– Nyt rahoitus on ministeriöiden välistä voimapolitiikkaa.

Itämeren tila on huolestuttanut henkilökohtaisesti Ålandsbankenin Suomen liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa Anne-Maria Saloniusta. Ålandsbanken

Ålandsbanken Suomen johtaja: ”Asiakkaat ovat yhä valveutuneempia ja vastuullisuus puhuttelee sijoittajia”

Itämeren hyvinvointi ja suojelu ovat olleet Ålandsbankenin kohteina jo pitkään. Pankki on rahoittanut ympäristöhankkeita jo vuodesta 1997, ja Itämeren tilaa edistäviä hankkeita vuodesta 2014 Itämeriprojektin kautta. Vuosittain jaettava summa on nykyisin noin puoli miljoonaa euroa.

– Jaettavien rahoitusten lisäksi ihmisiä pyritään aktivoimaan eri puolilla Suomea ja tavoitteena on saada aikaan konkreettista vaikuttavuutta, kertoo Ålandsbanken Suomen johtaja Anne-Maria Salonius.

Itämeri-pankkikortissa on esimerkiksi hiilijalanjälkilaskuri.

– Korttiin on kytketty Åland Index, joka näyttää kortilla tehtyjen ostosten ympäristövaikutukset grammoina ja euroina.

Ålandsbankenin kehittämää laskuria käyttää myös Nordea. Yhteistyökumppanin, ruotsalaisen startupin Doconomyn kautta indeksi on levinnyt maailmalle, ja tavoittaa nyt jopa 360 miljoonaa asiakasta.

Kestävään kehitykseen ja eettiseen toimintaan panostaminen eivät ole Ålandsbankenille pelkästään pinnallinen julkisuustemppu. Tämä näkyy Saloniuksen mukaan selkeästi pankin asiakaskunnan kasvussa.

– Asiakkaat ovat yhä valveutuneempia ja vastuullisuus puhuttelee sijoittajia. Sen olemme huomanneet etenkin Private banking -puolella, jossa on selkeää kasvua. Itämeritilien talletukset ovat kasvaneet 30 prosenttia vuodessa.

Valitut arvot ovat näkyneet myös rekrytoinnissa.

– Työhaastatteluissa, joissa olen ollut mukana, nousee järjestäen esille vastuullisuus töihin hakeutumisperusteena.

Henkilöstön keskuudessa on aistittavissa ylpeys omaa työnantajaa kohtaan.

– Henkilöstön sitoutuminen ja työhyvinvointitulokset ovat lisänneet kannattavuutta. Kyllä nämä ovat asioita, joita jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä toiminnassaan.

Muokattu 10.9.2021 klo 8.50: Täydennetty Ålandsbankenia käsittelevällä osuudella.

Ålandsbanken

Itämeriprojekti

Ålandsbankenin Itämeriprojektin rahoitushaku 2021 jatkuu syyskuun loppuun.

Tukea hankkeilleen voivat hakea yksityishenkilöt, yritykset, säätiöt ja konkreettisia tuloksia tavoittelevat tutkimushankkeet.

Ympäristöasiantuntijoista koostuva raati valikoi hankkeet, joille rahoitusta myönnetään.

Pankki on rahoittanut Itämeren tilaa edistäviä hankkeita vuodesta 2014. Vuosittain jaettavan summa on nykyisin noin puoli miljoonaa euroa.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut