Julkiset hankkeet: Rakenusalan buumi nostaa hintoja ja tuo viivästyksiä.
Kasvukeskusten asuntorakentamisessa tänä vuonna nähty kasvu sekä koronaelvytyksestä johtuva materiaalien ylikysyntä lyövät laineita myös Espoon kaupungin julkisten rakennushankkeiden päälle.
Toimitusjohtaja Maija Lehtinen kaupungin Tilapalveluista kertoo, että rakennusalan yleinen buumi vaikuttaa jo puoleenkymmeneen eri rakennushankkeeseen Espoossa.
– Joihinkin tarjouskilpailuihin ei ole saatu lainkaan tarjouksia ja muutamissa hankkeissa saadut tarjoukset ovat olleet todella korkeita, Lehtinen kuvaa tilannetta.
Kun kilpailutus ei suju odotetusti, on edessä viivästyksiä.
Suurin yksittäinen viivästys koskee Kalajärven uutta koulua, päiväkotia ja nuorisotilaa, jonka hinta-arvioksi päättäjät raamittivat viime vuoden marraskuussa vajaat 40 miljoonaa euroa.
Lehtisen mukaan koulukeskusurakan aloittaminen tulee viivästymään hieman. Käytännössä puhutaan ainakin joistakin kuukausista.
Emme ole valmiita toteuttamaan hanketta hinnalla millä hyvänsä.
– Kilpailutamme (Kalajärven) hankkeen uudelleen syksyn aikana.
Nähtäväksi jää, miten jättihanke pysyy hinta-arvionsa raameissa. Menopaineet ovat Espoossa isot, ja poliitikot päätyivät jo viime marraskuussa karsimaan hankkeen kuluista liki 2,6 miljoonaa euroa.
– Toivon, että saamme (Kalajärvestä) aidon tarjouskilpailun aikaan toisella kierroksella ja että hanke pysyy investointiohjelman raameissa. Emme ole valmiita toteuttamaan sitä hinnalla millä hyvänsä, Lehtinen toteaa.
Muut viivästykset koskevat Lehtisen mukaan Kalajärveä pienempiä hankkeita.
– Niiden kilpailutusta ja toteutusta siirretään sovinnolla ensi vuoteen. Kaupungin tila- ja asuntojaos käsittelee investointiohjelmaa syyskuun lopussa ja siinä sinetöidään mahdolliset siirrot.
Länsiväylä kertoi kesällä (LV 13.6.), että yksi viivästyvä hanke on Träskändan kartanon julkisivusaneeraus, josta urakoitsija vetäytyi viime hetkellä. Hinta-arvio saneeraukselle oli 1,5 miljoonaa euroa.
Viivästysten takia Tilapalveluiden investointirahasta jää tänä vuonna käyttämättä noin 23 miljoonaa euroa.
Lehtisen mukaan jokaista rakennushanketta arvioidaan nyt sekä yksittäin että investointiohjelman kokonaisuus huomioiden.
– Espoon taloudelliset tavoitteet tullaan huomioimaan päätettäessä hankinnoista.
Syynä rakennusyhtiöiden vähäiseen tarjousintoon ovat Lehtisen arvion mukaan lukuisat talonrakennushankkeet erityisesti kasvukeskuksissa.
– Ne ovat pitäneet työtilanteen ja rakennusmateriaalien sekä työvoiman kysynnän korkeana.
Materiaalikustannusten nousun syynä ovat puolestaan etenkin puun, teräksen sekä betonin hinnannousu. Rakennusalalla on Lehtisen mukaan kärsitty myös työvoimapulasta.
Entä miten pitkään tilanne jatkuu? Lehtisen mukaan tulevaa on vaikea ennustaa ainakaan seuraavan 6–12 kuukauden osalta.
– Ongelma koskee käsittääkseni koko Suomea ja kaikkea julkista talonrakentamista. Ei kuitenkaan niinkään Espoon infrapuolta, jonka rakentamisessa ei toistaiseksi ole havaittu vastaavia ongelmia.