Tältä näyttää Espoon uusi jättikoulu, jonka tiloja avataan kaikkien espoolaisten käyttöön: Pulpetit ovat perinteisiä, mutta luokista löytyy myös mökkejä ja aittoja – katso kuvat

Koulu: Jättikoulun tiloja avataan myös kaikkien espoolaisten käyttöön.

Alberga skolan rehtori ja Monikon johtaja Maria Laurén-Lindholm Monikon pääaulasta lähtevillä portailla. Alhaalla näkyy osa ruokalasta ja näyttämö. Katja Riihola
Katja Riihola

Katja Riihola

Filippa Söderströmin, Eino Mauran ja Ylva Hindsbergin kouluvuosi alkoi tänä vuonna jännittävissä merkeissä. Aiemmin Mäkkylässä sijainnutta alle sadan oppilaan Boställskolania käyneistä nuorista tuli Espoon suurimman koulukeskuksen oppilaita, kun koulu muutti vastavalmistuneeseen Monikkoon ja vaihtoi nimensä Alberga skolaksi.

Monikon koulukeskuksessa oppilaita on yli kymmenkertaisesti, 1 100.

– Vanhassa koulussa tunsi lähes kaikki. Täällä on paljon uusia oppilaita, Söderström sanoo.

– Oli jännää, Maura jatkaa.

Leppävaaran koulun tokaluokkalaisilla on perinteisen näköiset pulpetit. Katja Riihola

Monikossa toimivat suomenkieliset Leppävaaran koulu ja Monikon päiväkoti sekä ruotsinkieliset Alberga skola ja Alberga daghem och förskola.

Meillä ei ole yhtä kaksikielistä koulua, vaan kaksi yksikielistä koulua.

Lisäksi Monikossa on väistössä Kilon koulun luokat 4–6.

Koulukeskuksen tilat ovat osittain koulujen yhteiskäytössä.

Mutta lähdetään kiertämään upouutta koulukeskusta kuudesluokkalaisten matkassa. He ovat luvanneet esitellä tilojen parhaat palat.

Ylva Hindsberg, Filippa Söderström ja Eino Maura ovat Monikossa sijaitsevan Alberga Skolan kuudesluokkalaisia. Katja Riihola

Kolmikko johdattaa pääaulasta katsomon viereisiä rappusia alas, jossa näyttämö avautuu ruokalaan. Ruokala jatkuu kulman takana. Pitkä seinä on alas asti lasia ja ruokaillessa voi katsoa näkymää välituntipihalle.

– Täällä on tosi valoisaa, kivat värit ja paljon istumapaikkoja, Söderström kuvailee uutta koulukeskusta.

Jatketaan näyttämön takana sijaitsevaan musiikkiluokkaan. Luokan seinä on mahdollista avata näyttämölle niin, että esimerkiksi soittimien roudaaminen lavalle on helppoa.

Rehtori Maria Laurén-Lindholm ruotsinkielisen Alberga skolan tokaluokkalaisten luokassa. Katja Riihola

Seuraavaksi kierrämme urheilusaliin, joka on jaettavissa kolmeen osaan katosta laskettavilla seinillä.

Kierros päättyy takaisin pääaulaan, jossa on Alberga skolan tiloja. Ruotisinkielisen koulun luokkia on myös Monikon peruskorjatussa osassa, joka on alun perin valmistunut 1938.

Peruskorjatussa osassa sijaitsee myös Söderströmin, Mauran ja Hindsbergin oma luokka.

– Kaikki on puhdasta ja siistiä ja valot menevät päälle, kun astut tilaan, Söderström esittelee.

Luokkien yhteyteen on rakennettu niin kutsuttuja mökkejä ja aittoja, johon opetusta on mahdollista eriyttää. Katja Riihola

Myös monet luokkatiloista on rakennettu muuntojoustavaksi.

Esimerkiksi Alberga skolan kaksi luokkaa on mahdollista yhdistää siirtämällä väliseinä sivuun.

Toisaalta molempien luokkien yhteydessä on "mökit" ja "aitat", joihin opetusta on mahdollista eriyttää.

– Kolmoset ja neloset ovat yhdysluokalla, ja neloset siirtyvät esimerkiksi matikan tunnilla mökkiin opiskelemaan, kertoo koulukeskuksen johtaja ja Alberga skolan rehtori Maria Laurén-Lindholm.

Omat haasteensa tilojen joustavalle käytölle asettaa vallitseva koronavirustilanne.

– Nyt ei saa sekoittaa ryhmiä, Laurén-Lindholm muistuttaa.

Koronatilanteen vuoksi uutta koulukeskusta ei ole vielä voitu juhliakaan.

Leppävaaran koulun kahdeksasluokkalaiset Nea ja Emma aloittelivat opettaja Sini Litmasen johdolla lapasten tekoa käsityötunnilla elokuun viimeisenä keskiviikkona. Katja Riihola

Leppävaaran koulun rehtorin, Janne Oinosen mukaan tilojen joustavaa käyttöä rajoittaa myös oppilasmäärän paljous.

– Monikon alkuperäiseen ideaan, oppikyläajatteluun nähden oppilaita on liikaa. Olisi ollut hyvä, jos tähän alkuun olisi ollut väljempää. Muuntojoustavuuden hyödyntäminen vaatii väljyyttä.

Monikon tieltä purettiin Veräjäpellon, Veräjäkulman ja Leppävaaran laajennus- ja siirtokoulu, lukuun ottamatta vuonna suojeltua koulun vanhinta osaa.

Kolmikerroksinen koulukeskus Monikko otettiin käyttöön syyslukukauden alussa elokuussa. Katja Riihola

Keskus on neliömäärältään samaa luokkaa kuin Sellon tieltä purettu Maxi-market oli. Tilaa on 15 000 neliömetriä, kun historiatietojen mukaan Maxi oli 15 800 neliömetrin kokoinen.

Keskuksen rakentaminen maksoi noin 46 miljoonaa euroa ja sen rakensi SRV.

Monikon urheilusali, kädentaitojen luokat, kotitalousluokat ja kuvataiteen tilat tulevat kuntalaisten käyttöön iltaisin ja viikonloppuisin.

Alberga skolan ykkösluokkalaiset ovat tehneet oman luokkansa sisäänkäynnistä näköisensä. Katja Riihola

Monikossa puhutaan yli 30 äidinkieltä

Leppävaarassa tehtiin elokuussa espoolaisittain historiaa, kun suomenkieliset ja ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit aukesivat saman katon alla koulukeskus Monikossa.

Leppävaaran koulun rehtorin Janne Oinosen mukaan asiassa ei kuitenkaan ole mitään kovin uutta tai kummallista.

– Kielinäkökulma korostuu helposti liikaa, jos puhutaan vain kahdesta kielestä (suomesta ja ruotsista), kun meillä jo Leppävaaran koulussakin oppilailla on yli 30 eri äidinkieltä. Meillä ei ole yhtä kaksikielistä koulua, vaan kaksi yksikielistä koulua, Oinonen sanoo.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut