Autokorjaamon ongelma: Työntekijöitä ei löydy, ja ammattikoulun käyneitä pitäisi koulia 3–4 vuotta – "Ne, jotka valmistuvat nyt eivät välttämättä ole lähimainkaan valmiita ammattiin"

Työvoimapula: Autokorjaamolla olisi töitä 2–3 asentajalle, mutta työvoimaa ei ole.

Aallon Autossa työskentelevä Aleksander Bliznyuk, 22, työllistyi autokorjaamolle heti koulun jälkeen. Vieressä yrityksen toimitusjohtaja Katariina Aalto. Sanna Jompero-Lahokoski

Sanna Jompero-Lahokoski

Autokorjaamo Aallon Auto on yksi koronasta hyvin selvinnyt yritys, jolla on tällä hetkellä monien muiden yritysten tapaan haasteita saada osaavaa henkilökuntaa. Töitä olisi.

– Tarvitsisimme tällä hetkellä ammattitaitoisia autonasentajia, mutta tuntuu siltä että, alalle ei ole hirveästi ole tulossa uutta väkeä. Autot kuitenkin vanhenevat maassa ja osaajia pitäisi löytää, toteaa toimitusjohtaja Katariina Aalto.

Alalla olevia ammattiosaajia ei syystä tai toisesta ole tarjolla. Ammattikoulusta valmistuviakin on vähän ja nuoret vaatisivat työssään opastusta.

– Ne, jotka valmistuvat nyt eivät välttämättä ole lähimainkaan valmiita ammattiin. Vanhojen asentajien pitäisi kouluttaa heitä, sanoo Aalto ja toteaa, ettei kyseessä ole korona-ajan ilmiö, vaan ilmiö on ollut nähtävillä jo aikaisemmin.

– Tosiasia on, että koulun jälkeen ihmiseltä menee 3–4 vuotta saavuttaa riittävä ammattitaito. Erilaiset kurssitukset jatkuvat senkin jälkeen.

Aalto viittaa osaamisessa koulujen suuntaan.

– Yksi opettaja ei välttämättä ehdi näyttää kaikille oppilaille kaikkia työvaiheita. Se turhauttaa opettajia ja oppilaita. Ryhmäkoot ovat isoja.

Myös autot ovat vuosien varrella kehittyneet ja muuttuneet. Tarvitaan monipuolista osaamista.

– Tämä ei ole enää mitään pelkkää jarrupalojen vaihtoa. Tarvitaan diagnostiikkaa, Aalto jatkaa.

Yrityksessä olisi tarvetta 2–3 autonasentajalle.

Aleksander Bliznyuk, 22, on Aallon Auton nuorin työntekijä ja työskennellyt yrityksessä kaksi vuotta.

– Pidän tästä työstä. Hauskimmat hommat ovat jakohihnan vaihdot, perushuollot ja korjaukset.  

Helsingin seudun yrityksistä jopa kaksi kolmaosaa kertoi elokuussa, ettei työvoimaa ole ollut riittävästi saatavilla.

Tiedot perustuvat Helsingin seudun kauppakamarin tekemään Osaaja-kyselyyn, johon vastasi 242 Helsingin seudun yritystä. Edellinen kysely tehtiin viime huhtikuussa.

– Huolestuttavaa on, että huhtikuun jälkeen tilanne on yritysten kannalta muuttunut melko dramaattisesti. Tarve työntekijöihin on kasvanut, mutta rekrytoinnit ovat muuttuneet entistä hankalammiksi, sanoo toimitusjohtaja Heikki Perälä.

Osaavaa työvoimaa on nyt Perälän mukaan vaikea saada.

– Työntekijät ovat väärissä paikoissa. Työvoiman liikkuvuus on vähäistä. Järjestelmä on jähmeä, Perälä sanoo tarkoittaen koti- ja ulkomaista työvoimaa.

Työvoiman tarve kohdistuu tällä hetkellä ammattikoulutettuun ja ammattikorkeakoulutettuun työvoimaan. Eniten työvoimapulasta kärsivät alat ovat it, kauppa sekä hallinto.

– Kysymys ei ole mistään ihmeellisistä uusista aloista. Kyse on insinööreistä, merkonomeista, datanomeista, tradenomeista eli perinteisestä yritysten työvoimasta.

Koulutus ole pystynyt vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

– Koulutuksen ennakointi on ollut heikkoa. Erityisen suuri ongelma on Helsingin seudulla.

Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa 220 000 työtöntä.

Suurimmassa työvoimapulassa Aallon Auto on kääntynyt vuokrafirman puoleen. Senkin Aalto kokee hankalaksi.

– Se on aiheuttanut omat haasteensa. Jos ammattitaitoinen henkilö on löytynyt, työlupaa ei välttämättä ole ollut. Pestit ovat olleet lyhyitä.

Vuokrafirman kautta tulleet työntekijät ovat olleet pääasiassa virolaisia ja venäläisiä.

Kankeita käytänteitä ulkomaisen työvoiman suhteen harmittelee myös kauppakamarin Perälä.

– Maahan tulevan työvoiman lupaprosessit pitäisi kokonaan uudistaa. Ne pitäisi tehdä hallinnollisesti niin joustaviksi kuin mahdollista.

Lue myös: 61-vuotias työtön nainen kertoo: Yli 150 hakemusta ei ole tuonut työtä – "Poljen jalkaa ja itken ja ihmettelen, miksi minä en kelpaa"

Työnhaku

150 hakemusta, mutta ei silti töitä

Kerroimme aiemmin 61-vuotiaasta työttömästänaisesta, joka kertoi, että on viime vuosien aikana lähettänyt yli 150 hakemusta saamatta töitä. Syiksi työllistymättömyyteensä nainen arveli ikänsä ja koulutuksen puutteen.

Kauppakamarin Heikki Perälä uskoo, että ikä on tänä päivänä entistä harvemmin työnsaannin este.

– Pidän ikärasismia yleisesti vähenevänä ilmiönä. Kokemusta arvostetaan entistä enemmän ja ymmärretään, että työpaikoilla pitää olla eri-ikäistä työvoimaa. Yritys saa siitä parhaan mahdollisen hyödyn.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut