Maineikas Bensowin lastenkotisäätiö sälytti 896 000 euron remonttiurakan valvonnan kokemattomalle talonmiehelle Kauniaisissa – syntyi pitkällinen sotku, jossa nostetut lahjussyytteet kaatuivat nyt oikeudessa

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi jutussa tuomion perjantaina. Sirpa Repo / arkisto

Mikko Välimaa

Maineikkaan Bensowin lastenkotisäätiön entinen työntekijä on saanut ehdollisen vankeustuomion törkeästä veropetoksesta.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kiinteistönhoitajana työskennelleen miehen kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen jutussa, joka koski mutkikasta, liki 900 000 eurojen remonttiurakkaa säätiön päiväkotirakennuksissa Kauniaisissa.

Jutussa oli syytettynä myös Viroon rekisteröidyn rakennusyhtiön suomalainen omistaja ja hallituksen jäsen, jota syytettiin törkeästä lahjuksen antamisesta.

Rakennusyrittäjän lahjussyyte, samoin kuin työntekijän syyte törkeästä lahjuksen ottamisesta, kaatuivat oikeudessa.

Syytteet liittyvät Bensowin säätiön kahden päiväkotirakennuksen saneeraukseen Kauniaisissa vuonna 2014.

Syyttäjän mukaan työntekijä otti rakennusyhtiön omistajalta vastaan yhteensä ainakin 54 000 euroa useissa erissä kesäkuun 2014 ja lokakuun 2014 välillä.

Samaan aikaan kesä–joulukuussa rakennusyhtiö laskutti säätiöltä yhteensä liki 896 000 euron edestä erilaisista rakennustöistä.

Syyttäjän mukaan työntekijä toimi säätiön edustajana työmaalla ja oli suositellut rakennusyhtiötä säätiön hallitukselle.

Rakennusfirma oli valittu urakoiden toteuttajaksi ilman asianmukaista kilpailutusta.

Projektin edetessä uusia korjaus- ja saneeraustöitä koskeneet tarjoukset osoitettiin syyttäjän mukaan työntekijälle, ja säätiö hyväksyi ne työntekijän suositusten jälkeen.

Säätiölle katsoi, että sille koitui tästä tuntuva vahinko. Se vaati asianomistajia korvaamaan 108 000 euroa korkoineen vahingonkorvauksina.

Syyttäjän ajamat lahjussyytteet kaatuivat pääosin siihen, että työntekijän ei voitu katsoa olleen päättävässä asemassa säätiössä.

Tilanne olisi ollut toinen, jos työntekijä olisi ollut esimerkiksi hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen, tilintarkastaja tai selvitysmies.

Säätiön hallitus oli palkannut työntekijän huoltomiehen sijaiseksi syksyllä 2013.

Oikeus katsoi, että hallitus oli laiminlyönyt tehtävänsä säätiön rahojen hallinnassa. Työntekijä jätettiin kesälomien 2014 aikaan käytännössä yksin huolehtimaan mittavan saneerausurakan etenemisestä.

Oikeuden saaman todistajalausunnon mukaan säätiön hallituksen olisi pitänyt ymmärtää, että työntekijältä puuttui tehtävän vaatima kompetenssi.

Oikeus katsoi, että työnantajan olisi tullut huolehtia projektinjohdosta asianmukaisesti.

Oikeus huomautti myös, että ainakin 20 projektin laskua ei mennyt hyväksyntään työntekijän kautta.

Oikeuden päätöksestä käy ilmi, että säätiön hallitus antoi työntekijän tehtäväksi toimia korjausurakan "silmänä" toukokuussa 2014.

Remontin toteuttamisella oli kiire, sillä säätiö oli voittanut Kauniaisten kaupungin päiväkotikilpailutuksen, ja päiväkotitoiminnan oli määrä alkaa jo elokuussa 2014.

Saneerausurakan holtittomuudesta kertoo, että se aloitettiin ilman ilmanvaihtoremontin vaatimaa rakennuslupaa. Urakka oli lähtenyt liikkeelle päiväkotirakennuksen ulkovaraston maalauksena.

Osana sotkua säätiö nosti kanteen sen talous- ja kiinteistöasioita hoitanutta ekonomia vastaan Helsingin käräjäoikeudessa. Osapuolet pääsivät riidassa kuitenkin myöhemmin sopuun.

Oikeudessa nousi esille myös salassapitosopimus, jolla säätiö oli halunnut salata päiväkotirakennuksessa paljastuneet kosteus- ja homeongelmat.

Syytteessä ollut työntekijä oli allekirjoittanut sopimukset, vaikka hänellä ei ollut siihen oikeutta, eikä hän ollut laatinut tai laadituttanut salassapitosopimuksia.

Käräjäoikeuden asiakirjasta käy ilmi, että salassapitosopimuksilla Ylen MOT-ohjelmaan joutunut Bensowin säätiö yritti pitää kosteusongelmat pois mediasta.

Oikeus katsoi todisteiden osoittavan, että säätiön hallitus oli tietoinen kosteusongelmista, ja niitä epäiltiin jo keväällä 2014.

Rakennusyhtiön omistaja kiisti antaneensa mitään lahjaa työntekijälle.

Myös työntekijä kiisti molemmat syytteensä ja väitti, että 54 000 euroa oli rakennusyhtiön hänelle antama laina.

Oikeus katsoi, että säätiön hallitus oli itsenäisesti päätynyt ratkaisuun, jossa päiväkotiurakkaa ei kilpailutettu.

Myöskään työntekijän rakennusyrittäjältä saamiin rahoihin ei liittynyt ehdollisuutta, joskin summa oli oikeuden mukaan työntekijälle huomattavan suuri.

Oikeudelle jäi näin ollen varteenotettava epäily siitä, että työntekijä tai rakennusyrittäjä olisivat syyllistyneet lahjusrikoksiin.

Vaihtoehtoisesti syyttäjä vaati työntekijälle veropetostuomiota tämän jätettyä ilmoittamatta rakennusyhtiöltä saamansa 54 000 euroa verottajalle.

Työntekijän saamassa summassa ei oikeuden mukaan ollut kyse lainasta, vaan ansiotulon kaltaisesta muusta tulosta tai lahjasta.

Oikeuden mukaan jättämällä tulon ilmoittamatta verottajalle työntekijä vältti veroja 24 400 euron edestä.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut