Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tilasto kertoo Espoon kaupunginosien eriytymisestä: vieraskieliset asuvat omissa lähiöissään ja tienaavat selvästi kansalliskielisiä vähemmän – näissä lähiöissä vieraskielisiä on yli 30 ja alle 10 prosenttia

Vieraskieliset: Suvelassa ja Suurpellossa vieraskielisten osuus on suurin. Pienimmät osuudet ovat Pohjois-Espoossa ja Suvisaaristossa. Muuttoliike tuo vieraskielisiä, ja kotimaankielisiä muuttaa pois.

Vieraskielisten asukkaiden määrä vaihtelee merkittävästi Espoon eri asuinalueiden välillä.

Pohjois-Espoon Lahnuksessa ja Luukissa muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien osuus on vain viitisen prosenttia, kun taas Suvelassa vieraskielisten osuus noussut noin 43 prosenttiin.

Vieraskielisiä asuu paljon myös esimerkiksi Suurpellossa, jossa heidän osuutensa väestöstä on yli 36 prosenttia sekä Otaniemessä ja Kirkkojärvellä, jossa osuudet ovat 34–35 prosenttia.

Myös Kanta-Espoossa (32,5 prosenttia), Kuninkaisissa (32,1 prosenttia) ja Matinmetsässä (30,6 prosenttia) osuudet ylittävät kolmenkymmen prosentin rajan.

Tiedot käyvät ilmi Espoon kaupungin väestötilastosta, jossa väestöosuuksia tarkastellaan pienalueiden tasolla. Tällaisen tarkastelun myötä vieraskielisten asettumisesta Espooseen piirtyy tarkempi kuva kuin isojen suuralueiden keskiarvoista.

Tilastot kuvaavat tilannetta vuoden 2020 lopussa.

Pienimmillään vieraskielisten osuus on myös kaupungin eteläkärjessä Suvisaaristossa, jossa vieraskielisiä on viitisen prosenttia väestöstä.

Alle kymmeneen prosenttiin vieraskielisten määrä jää myös pientalovaltaisissa Lintulaaksossa, Laaksolahdessa, Jupperissa, Westendissä, Haukilahdessa, Mankkaalla, Ruukinrannassa, Nuottaniemessä, Kattilalaaksossa ja Tillinmäessä.

Myös Espoonkartanossa, Ymmerstassa, Kurttilassa, Vanttilassa, Perusmäessä, Siikajärvellä sekä Nupurin ja Nuuksion alueilla vieraskielisten osuus on alle 10 prosenttia.

Tapiolan keskuksessa osuus 12 prosenttia.

Espoolaispäättäjät ovat viime viikkoina väitelleet vieraskielisten määrän kasvun merkityksestä Espoolle ja kaupungin taloudelle.

Vieraskielisten tulot jäävät suomen- ja ruotsikielisten ansioista. Tutkija Pasi Saukkosen Helsingin kaupungille tekemästä selvityksestä käy ilmi, että Espoossa vieraskieliset tienaavat kuitenkin paremmin kuin Helsingissä ja Vantaalla.

Espoossa vieraskielisten miesten keskiansio oli noin 35 000 vuodessa ja naisten noin 22 000 euroa vuonna 2018. Helsingissä luvut olivat 30 000 ja 21 000 euroa ja Vantaalla hieman tätä vähemmän.

Samaan aikaan kaikkien espoolaisten keskiansio vieraskieliset mukaan lukien oli yli 42 000 euroa.

Omistusasuntoon vieraskieliset pääsevät kiinni harvemmin kuin suomen- ja ruotsinkieliset. Vuonna 2018 noin 22 prosenttia Espoon vieraskielisistä asui omistusasunnossa.

Korkotuetuissa vuokra-asunnoissa asuin noin 31 ja muissa vuokra-asunnoissa noin 47 prosenttia Espoon vieraskielisistä.