Henna Partanen mietti vielä hiljattain, voiko hän sanoa olevansa espoolainen – nyt hänestä tuli Espoon ensimmäinen nainen, joka haluaa huomioida kaikenlaiset espoolaiset: "Puheet hyvien veronmaksajien houkuttelusta kaupunkiin tökkäävät korviini pahasti"

Poliitikko: Maailmantuska sytytti Henna Partasessa halun vaikuttaa.

Kaupunginvaltuuston uusi puheenjohtaja Henna Partanen (vihr) on asunut Espoossa 20 vuotta, mutta Etelä-Karjalan murre ei ole hävinnyt. Ei hän ole siitä tietoisesti eroon pyrkinytkään.

– Tällainen mie vaan olen, Imatralla koulunsa käynyt Henna Partanen sanoo.

Vielä ihan hiljattain hän mietti, voiko hän nyt sanoa olevansa espoolainen ja hän vastasi itselleen, että kyllä voi.

– Espoo on kärsinyt selkeän identiteetin puutteesta. Sen vuoksi monien juurtuminen tänne on ollut hidasta. Espoon identiteettiä on viime vuosina vahvistettu tietoisesti, esimerkiksi kulttuurin avulla ja siinä on onnistuttu. Espoo-päivä ja uuden vuoden laser-show ovat meidän omia juttuja.

Kolmannelle valtuustokaudelle valittu Partanen kiinnostui politiikasta kolmekymppisen maailmantuskassa.

– Silloin rupesi tuntumaan siltä, että ei riitä, että käyn töissä ja harrastan jotain. Ilmastonmuutos, luontoarvojen katoaminen ja kiristynyt keskusteluilmapiiri herättivät halun vaikuttaa. Halusin ryhtyä vastustamaan rasismia ja olemaan heikompien puolella. Harrastin silloin teatteria, mutta näiden teemojen käsittely taiteen keinoin ei enää riittänyt.

Poliitikoilta vaaditaan kykyä tehdä kompromisseja.

Ensimmäinen asia, joka uuden kaupunginvaltuuston on hoidettava kuntoon, on Henna Partasen mielestä koronan aiheuttama hoitovelka. Kiireettömän hoidon lykkääntymisessä on se vaara, että tulevaisuudessa kohdataan isoja terveyshaasteita.

Toinen iso asia on oppimisvelka, jota on kertynyt niille oppilaille, joille etäopetus ei ole ollut hyvä tapa oppia. Kouluissa pitää varmistaa, että kenellekään ei jää siitä pysyvää haittaa.

Espoon politiikassa on Henna Partasen mielestä hyvät pelisäännöt. Hän kehuu etenkin paikkajakotoimikuntaa, jossa muun muassa lautakuntapaikat jaetaan puolueille vaalimenestyksen mukaan.

– On kaupunkeja, joissa suuret ryhmät jyräävät, Partanen huomauttaa.

Demokratian toimivuuden ja tiedonkulun takeena on myös on valtuustoryhmien neuvottelukunta, jossa ovat mukana kaikkien pientenkin ryhmien puheenjohtajat.

– Päätöksiä tehtäessä pitää muistaa, mikä on kaupungin kannalta paras ratkaisu. Poliitikoilta vaaditaan kykyä tehdä kompromisseja. Osan ryhmistä jättäminen ulos johtaa aina turhaan nokitteluun.

– Ryhmät saavat toki viestiä ulospäin, että me olimme tätä mieltä, mutta asiassa tehtiin kompromissi.

Henkilökohtaisella agendalla Henna Partasella on työskentely ilmastonmuutosta vastaan. Espoossa on jo tehty hyvää työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi, mutta tavoitteetkin ovat kovat.

– Meillä on tämä ja ensi valtuustokausi aikaa päästä tavoitteeseen. Ilmastotavoitteiden pitää läpäistä koko päätöksenteko.

Omassa elämässään Henna Partanen pyrkii myös toimimaan ilmaston kannalta vastuullisesti. Hän on valinnut vegaanisen ruokavalion ja kulkee pyörällä ja joukkoliikenteellä.

Valtuuston puheenjohtajan roolin Henna Partanen näkee sellaisena, että kaupunginvaltuusto pystyy parhaaseensa yhteistyöllä sekä kokouksessa että kulisseissa. Hän haluaa, että vuorovaikutus on arvostavaa ja toimivaa.

– Haluan olla mukaanottava – ettei espoolaista kavenneta myyttiseksi hyväksi veronmaksajaksi, joka asuu jossain hyvällä alueella ja elää tietyllä tavalla. Puheet hyvien veronmaksajien houkuttelusta kaupunkiin tökkäävät korviini pahasti. Täällä on monenlaisia ihmiskohtaloita.

Espoo ei ole Henna Partaselle pelkkä tehokkaasti palveluja tuottava kone, vaan yhteisö.

– Espoossa tehdään jo hyvää osallisuustyötä, mutta kaikenlaiset espoolaiset, myös nuoret ja maahanmuuttajat pitäisi saada siihen vahvemmin mukaan.

Vielä Henna Partanen ei pysty sanomaan, kuinka paljon kaupunginvaltuuston puheenjohtajuus vie aikaa. Kokousten lisäksi asukkaiden yhteydenottoihin vastaamiseen pitää jäädä aikaa.

– Viimeksi eilen vastasin asukkaalle, joka haluaisi Espooseen lisää viljelypalstoja.

Henna Partanen asuu Tapiolassa, mutta hän halusi tulla haastatelluksi ja kuvatuksi Kivenlahdessa, koska päättäjänä hän kokee olevansa kaikkien kuntalaisten asialla.

– Päättäjien tehtävä on ajaa muidenkin kaupunginosien asiaa kuin niiden, joista he ovat saaneet eniten ääniä, Partanen muistuttaa.

Kuka?

Henna Partanen

Pian 40 vuotta täyttävä Henna Partanen on koulutukseltaan arkkitehti. Hänet valittiin ensimmäisen kerran kaupunginvaltuustoon vuonna 2013.

Hän sai kuntavaaleissa 1036 ääntä.

Partanen toimii Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ensi toukokuun loppuun asti.

Viime kaudella hän toimi kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtajana, tila- ja asuntojaoston puheenjohtajana sekä konsernijaoston varajäsenenä.

Hän on toiminut myös ympäristölautakunnan puheenjohtajana ja kaupunkisuunnittelulautakunnan varapuheenjohtajana.

Politiikan lisäksi hän harrastaa teatteria sen kaikissa muodoissa.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut