"Niittykummussa alkoi olla epäsiistiä" – Kirsi-Marja Eiranen muutti metroa pakoon Saunalahteen ja nauttii nyt siististä ja vehreästä asuinympäristöstä – tällainen on kehittyvä asuinalue, jonne ruokalähetit eivät tulleet vielä neljä vuotta sitten

Saunalahti: Kirsi-Marja Eiranen muutti Saunalahteen metroa pakoon.

Kirsi-Marja Eiranen (oikealla) ulkoili Kummelivuoren alueella lähellä kotiaan ystävänsä Sari Aulanteen kanssa viime viikolla. Katja Riihola
Katja Riihola

Katja Riihola

Tiedätkö missä sijaitsee Kummelivuori?

Vielä muutama vuosi sitten Kummelivuori oli kallioista metsäaluetta Saunalahden palveluista Kivenlahden suuntaan. Nyt Kauklahdenväylän varteen tehty liikenneympyrä ohjaa uudelle kerros- ja pientalojen asuinalueelle.

Lähdimme katsomaan, minkälainen Kummelivuoresta on muodostunut ja keitä siellä asuu.

Kevyen liikenteen sillalla vastaan tulee Kirsi-Marja Eiranen, joka on muuttanut Kummelivuoreen maaliskuussa.

Viime vuosina uutisjutut ovat toitottaneet Espoon kasvavan metronvarressa. Eiraselle metron läheisyys ei kuitenkaan ollut vetovoimatekijä. Hän muutti Saunalahteen Niittykummusta metroaseman yläpuolelta.

– Halusin rauhallisen ja siistin ympäristön, missä on luonto lähellä, Eiranen avaa.

– Niittykummussa alkoi olla epäsiistiä. Levotonta siellä ei ollut, mutta epäsiisteyskin vaikuttaa.

Saunalahdessa tärkeintä on meren ja rantaraitin läheisyys, Eiranen pohtii. Plussaa on, että vuokra pieneni muutaman satasen Saunalahteen muuton myötä. Palveluita saisi olla enemmän.

– S-market on liian pieni, mutta Lippulaivahan valmistuu (Espoonlahteen) pian, Eiranen sanoo.

Julkisen liikenteen Eiranen toteaa palvelevan häntä hyvin. Bussi vie töihin parissakymmenessä minuutissa.

Kaikki saunalahtelaiset eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä alueen julkisiin yhteyksiin.

– Saunalahden kasvuvuosien, 15 vuoden ajan, Helsingin keskustaan pääsi julkisilla liikennevälineillä puolessa tunnissa. Nyt Länsimetron valmistuttua matka vie lähes tunnin. Yleensä kehittyvien ja kasvavien asuinalueiden liikenneyhteydet paranevat, eivätkä heikenny, muistuttaa Länsiväylän toimitukseen yhteyttä ottanut saunalahtelainen.

Hänen mielestään Saunalahteen ei tulisi ulottaa massarakentamista, koska se ei saanut metroakaan.

– Lähiluonto tulisi säilyttää ja viheralueiden reunamille rakentaa pientaloja eikä kerrostaloja.

– Erikoista sinällään, ettei metrorataa jatketa eteläisen Espoon läntisimmälle vahvasti kasvavalle asuinalueelle, hän toteaa sähköpostitse.

Hänen mukaansa Saunalahti kaipaisi ruokaravintolaa, viinibaaria ja sellaista yksilöllistä merenrannnan käyntikohdetta, minkälainen Bastvikin kartano kahvilana toimiessaan oli.

Linda Oksanen ja Christopher Fagerström kävelevät koirineen vastaan ulkoilupolulla. He muuttivat Saunalahteen neljä vuotta sitten Matinkylästä.

– Kun muutimme, tässä ympärillä oli vain metsää. Silloin oli tosi kiva liikkua täällä koirien kanssa, Oksanen muistelee.

Nyt entisen metsän paikalle on noussut Kummelivuoden kerrostalot.

– Neljä vuotta sitten ruokalähetit eivät tulleet tänne asti. Nyt tilanne on muuttunut, ja tännekin saa tilattua ruokaa, Oksanen iloitsee.

Oksanen ja Fagerström ovat viihtyneet Saunalahdessa niin hyvin, että etsivät parhaillaan alueelta omistusasuntoa.

– Saunalahti on hieno paikka asua, Fagerström sanoo.

Fagerström sanoo Saunalahden kovan vetovoiman näkyvän myös asuntohinnoissa.

– Uudiskohteiden hinnat ovat kyllä kallistuneet.

Kasvu

Saunalahteen 2 400 uutta asukasta

Seuraavan vuosikymmenen aikana Espoon suuralueista eniten kasvaa Suur-Espoonlahti, 11 000 asukkaalla.

Saunalahden osuus Suur-Espoonlahden kasvusta on reilu viidennes (21,3 prosenttia). Saunalahden tilastoalueen, joka sisältää myös Tillinmäen ja Kattilalaakson, ennustetaan kasvavan 2 400 asukkaalla vuoden 2030 loppuun mennessä.

Saunalahteen kuuluvan Saunaniemen pienalueen ennustetaan kasvavan lähes 800 asukkaalla vuoden 2020 lopusta vuoden 2030 loppuun mennessä. Alue sisältää muun muassa Saunalahden keskustan ja Kummelivuoren.

Suuralueista toiseksi eniten kasvaa Suur-Leppävaara, 10 800 asukkaalla ja kolmanneksi eniten Suur-Tapiola, 8 900 asukkaalla.

Lähde: tutkija Teija Jokiranta, Espoon kaupunki.

Kommentoi

Mainos: Estateguru Finland Oy

Kolme syytä harkita yrityslainan ottamista

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut