Uusi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos sanoo suoraan, miksi Espoon terveysasemille on 73 päivän jono, ja väläyttää ratkaisuksi ulkoistamista – näin kaupungin terveyspalvelujen johtaja vastaa kritiikkiin: "On varmasti oppimista"

Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.). Annika Pitkänen

Janne Koivisto

Espoon kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Henrik Vuornos (kok.) väläyttää uusien terveysasemien ulkoistamista ratkaisuksi terveysasemien jonoihin.

– Pidän ihan mahdollisena ajatuksena, että voisimme ulkoistaa pari terveysasemaa lisää. Se on selvästi toimiva konsepti, hän sanoo.

Länsiväylä kertoi 4.–5. syyskuuta, että Espoon kaupungin omien terveysasemien jonot ovat Suomen suurten kaupunkien pisimmät mutta ulkoistetuilla terveysasemilla ei ole jonoja juuri lainkaan.

Vuornoksen mukaan jonot eivät voi johtua vain koronasta, sillä kaupungin omille terveysasemille oli jo ennen koronaa pidempi jono.

– Kyllä siinä on kyse johtamisesta ja toimintojen organisoinnista. Yksityisellä puolella tehdään jotain paljon paremmin, Vuornos näkee.

Espoon terveyspalveluiden johtaja Markus Paananen. Vesa Marjanen

Espoon terveyspalveluiden johtaja Markus Paananen myöntää, että yksityisellä sektorilla hoidetaan mallikkaasti monet julkisten palveluiden piiriin kuuluvat kokonaisuudet.

– Espoon Matinkylän ulkoistettu terveysasema on tästä erinomainen esimerkki. Julkisella palveluntuottajalla on varmasti oppimista siinä, miten keskitytään oleelliseen ja karsitaan turhaa byrokratiaa, hän sanoo.

Paananen kuitenkin huomauttaa, että toimintaympäristö on yksityisellä ja julkisella sektorilla erilainen.

Toimintaympäristö eroaa Paanasen mukaan ensinnäkin siinä, että julkisen sektorin johtajan pöydälle vyöryy monia virka-asemaan liittyviä tehtäviä, joita yksityisellä sektorilla ei ole.

– Yksityisen sektorin johtaja voi valita vapaammin, eikä hänen tarvitse osallistua sektorinsa ulkopuolisiin toimintoihin yhtä laajasti kuin julkisella sektorilla toimivan johtajan. Esimerkiksi koronapandemia on kuormittanut nimenomaan julkisen sektorin johtajia.

Toiseksi toimintaympäristö eroaa Paanasen mukaan siinä, että julkisen terveydenhuollon vastuulle on tullut jatkuvasti uusia tehtäviä.

Esimerkiksi terveyskeskusten lääkärien vastaanotto on Paanasen mukaan vain 2,5 prosenttia koko Espoon hyvinvoinnin ja terveyden toimialan budjetista.

– Helposti unohtuu kaikki muu, mitä teemme, kuten kehitysvammaisten kuntoutus, alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuolto, päihdepotilaiden monet palvelut, diabeteskeskuksen palvelut, tartuntatautien ennaltaehkäisy ja niin edelleen, Paananen toteaa.

– Julkisesta terveydenhuollosta on tullut useiden toimintojen yhdistelmä, paikoin sekavakin kombinaatio erilaisia liiketoimintamalleja, joiden johtaminen ei ole niin suoraviivaista kuin yksityisellä sektorilla. Yksityinen sektori on tässä mielessä ympäristönä hallitumpi ja siellä on helpompi keskittyä operatiiviseen ydintoimintaan.

Paananen vakuuttaa, että Espoon terveyspalveluissa on todella osaava oma henkilöstö, joka on erittäin sitoutunutta espoolaisen väestön hoitamiseen

– Tästä osoituksena on se, että espoolaiset ovat halunneet käyttää valinnanvapaudesta huolimatta oman alueen terveysaseman palveluita, vaikka hoitoon pääsyssä on ollut viivettä, hän huomauttaa.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut