Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelma uhkaa sulkea kolme kirjastoa – Asiakkaat tyrmistyneitä: "En millään haluaisi lähteä kirjastoon Tapiolaan tai Selloon"

Lähipalvelu: Kolmea pikkukirjastoa uhkaa lakkauttaminen. Yksi näistä on Laajalahden kirjasto. Else-Maj Koskimäki haluaisi säilyttää lähipalvelunsa.

Else-Maj Koskimäki on Laajalahden kirjaston aktiivinen käyttäjä. Hän käy kirjastossa lähes viikoittain lainaamassa uutta luettavaa. Anneli Tuominen-Halomo

Anneli Tuominen-Halomo

Laajalahden, Soukan ja Pikkulaivan kirjastojen tulevaisuus on vaakalaudalla. Taustalla on Taloudellisesti kestävä Espoo -ohjelma, joka velvoittaa kirjastotoimen etsimään säästöjä.

– Kirjastojen osalta se tarkoittaa 1,1 miljoonan euron säästöjä, Espoon kirjastopalveluiden johtaja Ritva Nyberg sanoo.

Kolmen pikkukirjaston lakkauttaminen nousi esiin syksyn ensimmäisessä kulttuurilautakunnassa, jossa linjattiin ensi vuoden taloutta.

Kaupunginvaltuuston käsittelyssä kirjastoverkkoselvitys ei ole vielä ollut.

Kulttuurilautakunta päätti, että Soukassa ja Laajalahdessa pitää tehdä ennakkoarviointi, jossa tarkastellaan kirjaston lakkautuksen vaikutuksia asukkaisiin, henkilöstöön, palveluihin, ympäristöön ja talouteen. Tämä arviointi on Nybergin mukaan jo aloitettu.

Lisäksi lautakunta pitää tärkeänä kirjastopalveluiden kehittämistä, esimerkiksi liikkuvien palveluiden muodossa niillä alueilla, joilla pieniä lähikirjastoja lakkautetaan.

– Soukan kirjasto on huonokuntoinen ja erittäin esteellinen. Koko rakennus on elinkaarensa päässä. Myös Laajalahden kirjasto on huonokuntoinen, Nyberg toteaa.

Soukan kirjaston lakkauttaminen on laskettu jo ensi vuoden säästöihin.

Pikkulaivan kirjaston lakkauttaminen on perusteltavissa sillä, että lähelle valmistuu Espoonlahden aluekirjasto.

– Kirjaston tavoite on palvella kaikkia ihmisiä mahdollisimman hyvin, mutta realiteetit ovat sellaiset, että jostain pitää säästää. Tilanne on ristiriitainen valmistelevien, kirjastoja rakastavien virkamiesten kannalta, Ritva Nyberg sanoo.

Else-Maj Koskimäki tuli noutamaan varaustaan Laajalahden kirjastosta. Anneli Tuominen-Halomo

Vuodesta 1957 lähtien Laajalahdessa asunut Else-Maj Koskimäki on lähikirjastonsa aktiivinen käyttäjä.

– On ihanaa, että meillä on Laajalahdessa oma kirjasto. Toivottavasti saamme pitää tämän. En millään haluaisi lähteä kirjastoon Tapiolaan tai Selloon, Koskimäki kommentoi.

Koskimäen lempilukemista ovat dekkarit. Ystävien suositusten pohjalta hän lukee muutakin.

– Jos täältä ei löydy, niin sitten kirjan voi varata ja hakea täältä. Palvelu on aina ollut hyvää.

Tällä kertaa Koskimäki tuli noutamaan Joël Dickerin teosta Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Hän arvelee lukevansa 980-sivuisen kirjan viikossa.

– En osaa mennä illalla sänkyyn ilman kirjaa. Joskus havahdun siihen, että olen lukenut aamuyöhön asti.

– Tytär on kuunnellut Dickerit äänikirjoina ja hän suositteli näitä. Tämä on nyt kolmas Dicker ja kuulemma paras.

– Katson täällä aina myös uutuuskirjojen pöydän, jos siitä löytyisi lainattavaa.

Kirjastot

Kirjoja lainataan yhä valtavasti

Ennen koronapandemiaa, vuonna 2019, Espoon kirjastoista tehtiin yli 3,5 miljoonaa kirjalainaa. Sellon kirjastossa lainoja kertyi liki 950 000. Toiseksi suurin on Ison Omenan kirjasto.

Laajalahden kirjastossa kirjalainoja kertyi noin 51 000 ja Soukassa noin 119 000. Lasten kaunokirjallisuus oli lainatuinta aineistoa molemmissa kirjastoissa.

Pikkulaivan kirjastossa aikuiset lainasivat kaunokirjalliksuutta hiukan lapsia ahkerammin.

Aikuisten tietokirjallisuus oli suosittua kaikissa kolmessa kirjastossa.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut