Kuvataide: Maalauskone yhdistää kuvataiteen ja taikuuden. Leena ja Kalle Nion yhteisprojekti tuottaa uniikkeja maalauksia Emman näyttelyyn.
Mitä on luovuus? Se on yksi niistä kysymyksistä, joita espoolaiset taiteilijat Leena Nio ja Kalle Nio pohtivat rakentaessaan Maalauskonetta EMMA Espoon modernin taiteen museoon.
Leena ja Kalle Nio haluavat haastaa maalaustaiteen ja taiteilijuuden sääntöjä. Mitä tapahtuu, kun taitelijat antavat maalauskoneelle vastuun taiteen tekemisestä?
Hämärässä huoneessa on valtava ruskea laatikko, jonka etupuolta peittävät mustat verhot. Se luo mielikuvan näyttämöstä. Avustajat sujauttavat maalauspohjan aukosta sisään ja verhot avautuvat.
Näkymätön käsi liikuttaa tussia, joka piirtää viivoja. Viivoista alkaa hahmottua kasvot, naisen kasvot. Baskeripäinen nainen, jonka hiukset hulmuavat tuulessa. Vesi pehmentää viivat ja tekee maalauksesta tumman. Sitten tulevat värit. Keltaista, punaista, tumman vihreää. Värit valuvat kuin rankkasade pitkin ikkunaa. Välillä kasvot melkein häipyvät näkyvistä ja tulevat taas esiin uudenlaisine piirteineen. Lopulta maalauksessa on naisen kasvot, jotka ovat osin maljakon peitossa. Auringonkukat somistavat baskeria.
Performanssia katsoessani mietin, paljonko maalauskonetta varten on pitänyt kirjoittaa koodia.
– Itse asiassa tietokonetta ei ole lainkaan, vaan koko Maalauskoneen tekniikka on analogista ja mekaanista. Tällainen kone olisi yhtä hyvin voitu toteuttaa jo 1800-luvulla. Silloin oli muodikasta tehdä esimerkiksi piirustus- tai shakkiautomaatteja, Kalle Nio kertoo.
Maalauskone on Leena ja Kalle Nion ensimmäinen yhteistuotanto. Teos sulauttaa yhteen esitystaidetta ja kuvataidetta. Maalauskone tuottaa maalauksen puolessa tunnissa.
Leena Nio on tullut tunnetuksi monikerroksisista maalauksistaan. Kalle Nio on kuvataiteilija, taikuri ja teatteriohjaaja. Tähän asti he ovat suorastaan vältelleet työskentelyä yhdessä.
– Prosessi oli jännittävä ja siinä käytettiin molempien erityisosaamista. Samalla opimme paljon uutta, Leena Nio kertoo.
Kalle hyödynsi projektissa taikuuden historian tuntemustaan ja Leena puolestaan maaleihin ja väreihin liittyvää asiantuntemustaan.
– Yhteistyö oli tasapainoista ja orgaanista. Suurin työ oli saada kone tekemään niin kuin me haluamme. Teimme kaikki päätökset yhdessä, mutta ajoittain Maalauskone tuntui päättävän meidän puolesta, Kalle Nio sanoo.
Niot testasivat Maalauskonetta satoja tunteja. He kokevat, että se oli tavallaan työryhmän jäsen.
Maalauskone oli pari vuotta Nion perheen kotona Nallenpolun taiteilijatalossa, koska koronapandemia siirsi näyttelyn avausta vuodella. Se lähes täytti yhden huoneen ja hallitsi elämää monin tavoin.
Leena ja Kalle Nio ovat helpottuneita ja onnellisia, kun Maalauskone on saanut ensimmäisen teoksen valmiiksi.
Näyttelytilassa on aluksi 12 tyhjää maalauspohjaa. Joka lauantai kello 13 näyttelytilassa on esitys, jossa Maalauskone maalaa puolessa tunnissa maalauksen, joka jää osaksi näyttelyä. Lopputulos on aina arvoitus, mutta odotettavissa on ainakin muotokuvien ja maisemamaalausten maailmasta ammentavia teoksia.
Esityksiin pitää varata paikka ennakkoon. Lisäksi vapaita paikkoja voi tiedustella museon henkilökunnalta paikan päällä.
Näyttelyn musiikin on säveltänyt Samuli Kosminen, jonka kanssa Kalle Nio on tehnyt yhteistyötä jo vuodesta 2006 lähtien.
Maalauskone vaatii Kalle Nion mukaan aika paljon siivousta ja ylläpitoa ennen seuraavaa performanssia, joten taiteilijat voi tavata museossa esitysten yhteydessä. He ottavat mielellään vastaan yleisön kommentteja.
Maalauskone on esillä EMMAn Areenassa 12. joulukuuta asti. Näyttelyssä kannattaa vierailla useamman kerran, koska se täydentyy viikoittain uudella maalauksella.
Emmassa avattiin samaan aikaan myös retrospektiivinen Konrad Mägi – Maalauksen arvoitus -näyttely. Mägi (1878–1925) oli Viron johtava modernisti.