Satoja tuhansia hanhia odottaa Itä-Uudenmaan pelloilla vastatuulen kääntymistä – "Laiduntavat sänkipelloilla pudonneet jyvät ja oraalla olevat"

Satoja tuhansia hanhia odottaa vastatuulen laantumista. Satelliittitietojen mukaan Itä-Uudellamaalla on kymmenien tuhansien lintujen parvia muun muassa Askolassa ja Lapinjärvellä. Sauvo Jylhä

Tanja Kuisma

Valkoposkihanhia odottaa satoja tuhansia Itä-Uudenmaan pelloilla lennonjohdon lähtökäskyä. Eteläinen vastatuuli on pitänyt linnut maassa lähes viikon, ja Ely-keskusten tiedotteen mukaan niitä on jonkin verran lentänyt arktisilta alueilta lisää Suomenlahden rannikon alueelle.

Hanhiparvien painopiste on nyt Itä-Uudenmaan, Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen alueilla. Satelliittitietojen mukaan yli 50 000 hanhen paikallisparvia on arvioitu olevan kuudella paikalla Askolassa, Kouvolassa, Lapinjärvellä, Loviisassa, Orimattilassa ja Hollolassa.

Lapinjärven Lapinjärvellä laskettiin lokakuun alussa olevan 100 000 hanhen parvi, 120 000 hanhea Kouvolan Teutjärvellä. Hyvin suuri osa niistä talvehtii Hollannissa, Tanskassa ja Saksassa.

Lintukuvaaja Arto Juvonen Loviisan Koskenkylästä toteaa etenkin valkoposkihanhien määrän kasvaneen todella paljon sen jälkeen, kun ne rauhoitettiin Keski-Euroopassa. Asiantuntijan arvio on, että arktisilla alueilla pesivistä miljoonista linnuista suuri osa muuttaa Suomen yli.

– Osa muuttaa pysähtymättä, mutta täällä pysähtyy ehkä miljoona hanhea, mikä on minun arvioni kannasta, ei tieteellinen fakta. Eivät ne kaikki liiku samalla kertaa. Nyt on ollut pitkä etelätuulen jakso, mikä torppaa muutot. Linnut ovat pysähtyneet. Muutenhan muutto on vauhdikasta, mutta vastatuuleen ei ole kiva mennä.

Päivittäin maastossa lintuja havainnoiva ja kuvaava Juvonen arvioi, että hanhia on Itä-Uudenmaan pelloilla muutama sata tuhatta siivekästä.

– Niitä on kaikilla pelloilla, mutta etenkin sänkipelloilla, joissa ne laiduntavat pudonneet jyvät ja oraalla olevat. Osa niistä viipyy järvien jäätymiseen ja lumien tuloon saakka, mutta paljon niistä lähtee heti, kun tuulet kääntyvät. Loppuviikosta tai sitten, kun tuuli tyyntyy vähän.

Juvosen mukaan vastatuulen vuoksi on etelärannikolle kasautuneena muitakin lintuja.

– Eivät ne ne lähde merta ylittämään ennenkuin tuuli vähän heikkenee, mikä on etenkin petolintujen suosiossa.

Merellä on lintujen muuttoa seuraavalla mahdollista havainnoida sellaisten harvinaisempien lintujen muuttoa, joita Arto Juvosen mukaan ei mantereella näe. Sinne hän itse toivoo pääsevänsä sopivalla tuulella.

– Alleja voi mennä paljon, niitä on jo mennytkin. Lähtevät Vienanmereltä Venäjältä ja lentävät normaalisti yhtä soittoa Viron rannikkoa pitkin, mutta etelätuulen vuoksi kääntyvät menemään Suomenlahden rannikon myötäisesti. Jos tulee kylmäpurkaus, suuri osa painaa vastatuuleenkin. Ne ovat kuitenkin hyviä lentäjiä.

Juvosen mukaan maastossa on vielä tosi paljon järripeippoja, jotka matkaavat ajallaan Keski- ja Länsi-Eurooppaan

– Pihlajanmarjoja on tänä syksynä paljon, mikä pitää myös rastaita paljon maassa. Niitä saattaa olla meillä joulukuulle, jopa vuoden vaihteeseen saakka niin kauan kuin marjoja riittää. Tilhiä ei ole vielä näkynyt, huonoina marjavuosina niitä olisi jo täälläkin.

Tarkennus 6.10. 12.05Valkoposkihanhen metsästystä ei ole Keski-Euroopassa kielletty. Esimerkiksi Ruotsissa ja Virossa laji on metsästyksen piirissä. Suomessa Metsästäjäliitto toivoo, että jäykästä lupamenettelystä pyynnin estävine reunaehtoineen luopumista.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut