Rauhallisen asuinalueen keskelle suunnitellaan Espoossa vaivihkaa betonimurskaamoa – kaupunginvaltuutettu arvostelee kaupunkia siitä, ettei hanketta ole tuotu asukkaiden tietoon

Ympäristö: Ennen asukkaiden toivomaa virkistysaluetta Latokaski voi saada murskaamon.

Kaupunginvaltuutettu Markku Sistonen (sd.) sanoo, että betoninmurskaamoa ei pidä sijoittaa asutuksen lähelle. Taustalla näkyvälle Latokaskenniitylle on kaavailtu virkistysaluetta. Mikko Välimaa

Mikko Välimaa

Voidaanko vuosia kestävä betoninmurskaustoiminta sallia asutuksen keskellä ja koulujen sekä päiväkotien läheisyydessä?

Tällainen mahdollisuus puhuttaa nyt Nöykkiössä, jossa kaksi rakennusyhtiötä on Länsiväylän tietojen mukaan ilmaissut kiinnostuksensa väliaikaisen materiaalikierrätys- ja valmisbetoniaseman perustamiseksi Latokaskenniittyyn.

Ideana on murskata lähialueiden purkutyömailta tullutta betonia, jota hyödynnettäisiin kierrätysbetonin valmistuksessa.

Projektinjohtaja Kimmo Leivo Espoon kaupunkiympäristön toimialalta sanoo, että mahdollisesta hankkeesta on käyty alustavia keskusteluita. Leivon mukaan hanketta on syytä harkita, sillä se edistäisi Espoon strategiaan kuuluvaa kiertotaloutta ja ilmastoneutraliteettia.

Leivon mukaan Latokaskenniityssä murskaustoiminta voisi tapahtua alueelle tontille rakennettavassa väliaikaisessa hallissa, jolloin ääni- ja pölyhaitat minimoitaisiin. Toiminta voisi kestää 3–5 vuotta.

Nöykkiössä asuva kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Markku Sistonen (sd.) sanoo, että haitat eivät liittyisi vain murskaukseen vaan myös raskas liikenne lisääntyisi merkittävästi ja pitkäksi aikaa.

Asukkailta pitäisi kysyä jo ennen hankkeen suunnittelua, mitä mieltä he ovat.

– Alueen tiet ovat jo nykyisin ruuhkaisia, Sistonen sanoo seistessään syksyisen sateen piiskaamalla niityllä.

Sistonen muistuttaa, että Nöykkiössä on jo pitkään toivottu Latokaskenniittyyn omaa virkistysaluetta, jolla voisi olla urheilukenttiä, ulkoilureittejä ja esimerkiksi frisbeegolfrata. Kaupungin tiukan taloustilanteen takia toiveet eivät ole edenneet.

Murskaushankkeesta Sistonen kertoo kuulleensa äskettäin. Hän arvostelee sitä, ettei hanketta ole tuotu asukkaiden tietoon.

– Tällainen on huonoa hallintoa. Asukkailta pitäisi kysyä jo ennen hankkeen suunnittelua, mitä mieltä he ovat. Espoon strategia korostaa vuorovaikutusta asukkaiden kanssa.

Latokaskenniityn yhteen nurkkaan on kaavailtu myös jääkiekkoon ja voimisteluun sopivaa urheiluhallia ja jalkapallokenttiä. Tätä varten Espoon Jääurheilun tuen ja voimisteluseurojen OVOn ja Tapiolan Voimistelijoiden yhteenliittymälle on annettu suunnitteluvaraus.

Kimmo Leivo sanoo, että betonimurskeella voitaisiin pohjustaa ulkourheilukenttien ja liikenne- ja pysäköintialueiden rakennekerroksia. Se edistäisi kierrätysmateriaalin käyttöä.

– Mikäli urheilupaikkoja alettaisiin rakentaa, veisivät työt vuosia ja aiheuttaisivat nekin ympäristöhaittaa. Mikäli betonimurske saataisiin suoraan tontilta, olisi se ympäristölle ystävällisempää kuin kivien ja murskeen kuljettaminen muualta tai betonin kuljettaminen muualle murskattavaksi ja sieltä käyttöön Latokaskeen.

Sistonen sanoo, että kierrättäminen on hyvästä, mutta aseman paikka olisi silti väärä. Hän epäilee, että se voisi myös edelleen viivästyttää urheilupaikkojen rakentamista.

– Kuulostaa siltä, että murskeen saaminen urheilukenttien rakentamiseen on peitesyy murskaustoiminnan sallimiselle.

Leivo sanoo, että betoninmurskauksella on turhan huono kaiku.

– Espoonlahdessa Lippulaivan purkutyömaalla betoninmurskaus tehtiin paikanpäällä lupaehtojen puitteissa asutuksen lähellä, eikä siitä valituksia juurikaan tullut.

Toinen murskaustoiminnassa kiinnostuneista yhtiöistä on Kreate Oy. Johtaja Tuomo Joutsenoja Kreaten kiertotalous- ja ympäristöyksiköstä sanoo, ettei ota kantaa hankkeeseen.

– Alueen toimintojen kaavailut ja selvitykset ovat ylipäätään aivan alkuvaiheessa. Selvityksiä on käynnissä, hän toteaa.

Poiminta

Onko ääni häiritsevä?

Johtaja Tuomo Joutsenoja Kreate Oy:stä sanoo, että betoninmurskaus asutuksen keskellä on entistä yleisempää.

Sitä tehdään esimerkiksi Helsingin keskustassa, kun vanhoja kohteita puretaan. Toinen vaihtoehto ovat laitosmaiset murskaamot.

Kimmo Leivon mukaan murskaamosta tuleva äänihaitta muistuttaa enemmälti huminaa. Myös Joutsenojan mukaan ääni on pienempi kuin kalliomurskauksessa.

– Melun taso on tietysti aina kuulijan korvassa. Mutta yleisellä tasolla voi kyllä sanoa, että ääni on selvästi pienempi kuin kalliota murskattaessa, Joutsenoja sanoo.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut