Elinkeinoelämän edustajat ovat olleet aktiivisesti mukana luomassa verolainsäädäntöön aukkoja, joiden vuoksi Suomi on menettänyt vuosittain kymmenien miljoonien eurojen verotulot.
Tämä käy ilmi oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkija Lauri Finérin tutkimuksesta. Siinä hän tarkastelee lobbauksen vaikutusta yritysten verovälttelyä suitsivaan lainsäädäntöön.
Tutkimus keskittyy niin sanottuun korkovähennysrajoitukseen. Säännös rajoittaa monikansallisten yritysten keinotekoisesti luomien korkojen vähentämistä Suomen verotuksessa.
Finér on käynyt läpi korkovähennysrajoitukseen liittyviä lainsäädäntöprosesseja vuosina 2009–2018. Hän analysoi kaikki noin 150 lausuntoa, jotka annettiin lakiprosessien aikana.
Valtiovarainministeriö arvioi sääntelyn tarvetta vuonna 2009, kun monikansallisten yritysten korkojärjestelyistä koitui Suomelle vuosittain vähintään sadan miljoonan euron veromenetykset.
Korkovähennysrajoitusta koskevaa sääntelyä muokattiin vuonna 2018. Tuolloin valtiovarainministeriö esitti lakiluonnoksessaan tiukempaa puuttumista verovälttelyyn. Se olisi ministeriön arvion mukaan tuonut lyhyellä aikavälillä lisää verotuloja vuosittain vähintään 46 miljoonaa euroa.
Lobbauksellaan etujärjestöt syrjivät yritysten suurta enemmistöä.
Finérin tutkimuksen mukaan elinkeinoelämä vastusti tiukennuksia ja onnistui ajamaan lopulliseen lakiin läpi monta muutosta. Niiden seurauksena verotulojen arvioitiin lopulta kasvavan vuosittain vain noin 10 miljoonalla eurolla.
Etujärjestöjen onnistuneesti ajamat höllennykset ovat Finérin mukaan hyödyttäneet ainoastaan muutamia kymmeniä kansainvälisiä yrityksiä.
– Voidaan sanoa, että lobbauksellaan etujärjestöt syrjivät yritysten suurta enemmistöä, joka ei käytä kansainvälisiä verojärjestelyjä, toteaa Finér Helsingin yliopiston tiedotteessa.
Finérin aineiston perusteella aloite verovälttelyä hillitsevään lainsäädäntöön on tullut muun muassa kansalaisjärjestöiltä ja viranomaisilta. Lainsäädännön tehottomuus on kuitenkin elinkeinoelämän edunvalvonnan seurausta.
Tutkimuksen mukaan elinkeinoelämällä on ollut ylivoima lausuntokierrosten aikana. Esimerkiksi korkovähennysrajoitusta koskeneella vuoden 2018 lausuntokierroksella yksityistä etua edustavia tahoja oli mukana 19. Yleisemmin veronmaksajien etua ajavia tahoja oli mukana kolme.
Lisäksi elinkeinoelämän edustajilla on moninkertainen määrä palkattuja verotuksen asiantuntijoita.
Osa elinkeinoelämän edustajista on tutkimuksen mukaan antanut lausunnoissaan päättäjille myös harhaanjohtavaa tutkimuksen ja tilastojen kanssa ristiriidassa olevaa tietoa. Finérin arvioi, että tämä tuskin olisi mahdollista, jos verosuunnittelusta ja sen seurauksista olisi laajemmin ymmärrystä ja osaamista.
Finérin mukaan kolmannen sektorin toimijoiden olisikin aiheellista kasvattaa teknistä osaamistaan verotuksesta, jotta ne voisivat lisätä vaikutusvaltaansa lainsäädäntöprosesseissa.