Mistä tänään puhutaan?
Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.
Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.
Soteuudistus: Ennusteen mukaan Espoon valta kasvaa päätöksenteossa. Pikkukunnissa kannatetaan kiintiövaltuutettua aluevaltuustoon.
Länsi-Uudenmaan pikkukunnissa pelätään, että päätösvalta sosiaali- ja terveydenhuollon asioissa keskittyy voimakkaasti Espooseen, kun soteuudistus mullistaa palveluiden järjestämisen ja päätöksenteon 2022–2023 lähtien.
Samalla pelkona on, että palvelut keskittyvät ja esimerkiksi terveysasemaverkkoa voidaan joutua karsimaan tulevaisuudessa.
Poliittiset päättäjät kantavat huolta myös siitä, ettei Uudeltamaan kunnista muihin maakuntiin rahaa siirtävä jättiuudistus huomioi tarpeeksi uusmaalaisten asemaa.
– Pelkään pahoin, että uudella hyvinvointialueella on kovat paineet leikata palveluverkosta. Koko hyvinvointialueiden rahoitusmalli, jossa elinvoimaisimmat alueet rahoittavat muita maakuntia, on väärä, ja johtaa väkisinkin siihen, että palvelumme ulosmitataan Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan, sanoo Kirkkonummen perusturvalautakunnan puheenjohtaja Markus Myllyniemi (vihr.).
Länsiväylä pyysi Myllyniemeltä ja hänen kollegoiltaan Saara Hyrköltä (vihr.) Espoosta ja Ritva Häyrinen-Immoselta (kok.) Kauniaisista arvioita soteuudistuksesta ja sen valmistelusta.
Hyrkkö ja Häyrinen-Immonen luotsaavat omien kotikuntiensa soteasioista vastaavia lautakuntia.
Ei voida lähteä siitä, että kunnan kassa tyhjennetään, mutta edunvalvontaa ei ole.
Myllyniemen tavoin Häyrinen-Immonen on huolissaan pikkukuntien asemasta.
Ylen uutisten tekemän arvion mukaan hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttävässä aluevaltuussa espoolaiset poliitikot voisivat rohmuta jopa 64 paikkaa. Kirkkonummi ja Raasepori saisivat valtuustoon 5, Vihti ja Lohja 2 ja Inkoo 1 ehdokkaan.
Siuntio, Karkkila, Hanko sekä Kauniainen jäisivät arvion mukaan kokonaan ilman dustajaa.
– Pitäisi olla itsestään selvää, että jokainen kunta saa edustajansa hyvinvointialueen hallintoon. Ei voida lähteä siitä, että kunnan kassa tyhjennetään, mutta edunvalvontaa ei ole. Onko tuollainen edes kuntalain mukaista, puntaroi Häyrinen-Immonen.
Hyrkkö muistuttaa, että edellisten kuntavaalien tulokseen perustuva Ylen arvio ei välttämättä toteudu.
– Vaalitulos selviää vaalipäivänä. Toivon, että jokainen aluevaltuustoon valittu sitoutuu tekemään töitä koko hyvinvointialueen ja kaikkien sen asukkaiden puolesta, Hyrkkö sanoo.
Myllyniemen mukaan Espoon dominoiva asema on selkeä ongelma. Myös hän antaisi jokaiselle kunnalle vähintään yhden kiintiöpaikan.
Sotepalveluiden pitäisi toimia uuden hallinnon alla 1.1.2023. Myllyniemen ja Häyrinen Immosen mukaan aikataulu on tiukka.
– Aikataulu tuntuu äärimmäisen kunnianhimoiselta ottaen huomioon, että Keski-Uudenmaan kuntien Keusoten valmisteluun käytettiin yli neljä vuotta, ja tätäkään ei pidetty riittävänä, sanoo Myllyniemi.
Siirtymän suurimpiin haasteisiin kuuluu ict-järjestelmien yhteensovittaminen. Osa tulevan hyvinvointialueen kunnista on käyttänyt kymmeniä miljoonia Apotti-potilastietojärjestelmään, jota ei kuitenkaan käytetä kaikissa kunnissa.
Hyrkkö lisää haasteeksi myös koronan jälkihoidon, joka kaatuu päälle samaan aikaan.
Tulevaan palveluverkkoon on Hyrkön mukaan vielä vaikea ottaa kantaa.
– Hyvinvointialueen tehtävänä on varmistaa, että jokaiselle asukkaalle tarjotaan laadukkaita ja tasa-arvoisia palveluita. Tärkeintä on varmistaa, että yhdenkään ihmisen hoitopolku ei katkea ja ettei kukaan joudu väliinputoajaksi muutoksessa.
Soteuudistus
Soteuudistuksessa palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta niin sanotuille hyvinvointialueille.
Päätösvaltaa palveluiden järjestämisestä käyttävät aluevaltuustot, jotka valitaan vaaleissa tammikuussa 2022. Rahoitus tulee valtiolta.
Aluevaltuustojen kausi alkaa maaliskuussa 2022.
Varsinaiset sotepalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle 1.1.2023.
Jättimäistä muutosta valmistellaan alueellisissa muutosorganisaatioissa. Länsi-Uusimaalla sitä johtaa Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahn.
Valmistelua valvoo poliittinen seurantaryhmä, jossa on muun muassa kaupungin- ja kunnanhallitusten puheenjohtajat.
Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.
Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.