Influenssarokotuksen voi ottaa samaan aikaan kuin koronarokotuksen.
Korona-ajasta on hyviäkin uutisia, kuten että tänä aikana influenssaan ei tiettävästi ole kuollut kukaan.
– Lukuun liittyy epävarmuutta. Koronaepidemian alettua ja varotoimenpiteiden astuttua voimaan maaliskuusta 2020 influenssa päättyi kuin seinään. Kun ei ollut influenssaa, ei ollut influenssakuolemiakaan, kertoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
Sosiaalisen median keskusteluissa vähätellään jatkuvasti koronan vakavuutta vertaamalla sitä influenssan kuolleisuuslukuun, joka on normaaleina vuosina noin 500–2 000 ihmistä. Koronakuolemia on Suomessa raportoitu runsaat 1 100. Influenssakuolemien luku on arvio, koska tautia ei koskaan kirjata pääkuolinsyyksi ja se saattaa jäädä papereista kokonaan poiskin. Miksi sitten korona kirjataan?
– Koronakuolemiin kiinnitetään paljon enemmän huomiota, kun meillä on täysin uuden viruksen aiheuttama pandemia. Silloinkin kun meillä oli influenssa A -pandemia, meillä oli varsin hyvä käsitys siitä, moniko siihen kuoli. Luku oli 44 eli hyvin pieni verrattuna koronaan, Nohynek kertoo.
Korona-aikana influenssa ei Nohynekin mukaan myöskään ole vienyt ihmisiä sairaalaan tavalliseen tahtiin. Eikö influenssaa vain ole testattu, kun on keskitytty koronaan?
– Testattu on reilusti. Varsinkin kun ihminen joutuu sairaalaan, patteristossa ei testata pelkästään koronaa vaan myös muita hengitystieinfektioita, Nohynek sanoo.
Influenssan vähäisyys selittyy Hanna Nohynekin mukaan nimenomaan koronan varotoimilla, jotka ovat vähentäneet kaikkia muitakin hengitystie- ja suolistoinfektioita.
– Tartuttavuusluku R0 on influenssalla korkeintaan 2. Se ei leviä kovin helposti. Sen sijaan koronan deltamuunnoksen luku on 5–6:n kieppeillä ja pahimmillaan jopa kaksinkertainen suljetuissa olosuhteissa. Puhumme aivan eri kertaluokan viruksesta.
Hän sanoo, että koronan leviäminen varotoimista huolimatta johtuu juuri deltamuunnoksesta.
Nohynekin mukaan ero influenssan ja koronan välillä on myös se, että influenssa ei juuri vie sairaalahoitoon työikäisiä, vaan potilaat ovat pääosin perussairaita vanhuksia.
Tänä syksynä laboratoriovarmennettuja influenssatartuntoja on THL:n mukaan raportoitu Tartuntatautirekisteriin vain kaksi: yksi influenssa A ja yksi B. Koska rajoituksia on purettu ja ihmiset ovat alkaneet taas matkustaa, tauti kuitenkin ennemmin tai myöhemmin rantautunee Suomeen.
On Hanna Nohynekin mukaan vielä liian aikaista arvioida, millainen influenssakaudesta tulee.
– Huoli on toki se, että kun influenssaa ei viime kaudella ollut ollenkaan, ihmisten luontainen immuniteetti on päässyt hiipumaan ja voisi ajatella, että meille tulee tavanomaista vakavampi influenssakausi. Tämä on kuitenkin arvaus emmekä tätä vielä varmuudella tiedä, Hanna Nohynek kertoo.
Vastustuskyvyn hiipuminen lisää riskiä sekä hankalaan tautiin että influenssan saamiseen yleisesti. Influenssan lisäksi muutkin hengitystieinfektiot todennäköisesti leviävät tulevalla talvikaudella enemmän kuin tiukkojen rajoitusten aikaan.
Influenssakauden rajuuteen vaikuttaa myös se, rokottautuvatko ihmiset – ja miten hyvin rokotukset purevat. Maailman terveysjärjestö WHO:n asiantuntijaryhmä suosittelee vuosittain, mitä viruksia rokotteessa tulisi olla.
– Asiantuntijaryhmän on ollut vaikeaa tietää, mitkä virukset rokotteeseen pitäisi valita, kun kantoja on ollut hirveän vähän saatavilla, Nohynek toteaa.
Influenssarokotteen voi ottaa samanaikaisesti koronarokotteen kanssa.
Viime kaudella influenssarokotteita otettiin tavallista enemmän.
– Välillä näytti, että rokotteet loppuvat kesken, mutta kyllä niitä kuitenkin jäi käyttämättä. Tällä kaudella olemme siitä viisastuneina varanneet 2 miljoonaa annosta.
Yleensä THL on varannut 1,7–1,8 miljoonaa pistettävää influenssarokotetta ja runsaat 100 000 elävää heikennettyä nenäsumuterokotetta. Luvussa ovat mukana vain ne annokset, jotka annetaan maksutta kansallisessa rokotusohjelmassa nimetyille riskiryhmille, heidän kanssaan sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteleville sekä heidän lähipiirilleen.
Jotta riskiryhmille riittäisi rokotteita, lähipiirin määritelmää on tällä kaudella tiukennettu. Ilmaisen rokotuksen saavat vain riskiryhmäläisen kanssa asuvat tai heitä tiiviisti tapaavat.
