Ay-johtaja varoittaa: Riitelevä Suomi rapautuu – "Julkinen velkamme voi nousta tasolle, jota on vaikea hallita"

Henkilö: Yhteinen etu jää puoluepolitiikan alle, sanoo Akavan johtaja Sture Fjäder.

Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder varoittaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ehtymisestä, jos työssäkäymisestä ei saada nykyistä kannattavampaa. Mikko Välimaa

Mikko Välimaa

Pragmaattisuus.

Se on termi, joka toistuu Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin lauseissa useaan kertaan hänen pohtiessaan, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta hyvinvointivaltiomme rahoituspohja voidaan turvata.

Fjäder ruotii suorasukaisesti viime vuosien isoja poliittisia kiistoja, joissa aikaa ja rahaa on hukattu, kun päätöksiä on tehty – tai jätetty tekemättä – puoluepolitiikan edut edellä.

– Otetaan nyt esimerkiksi tämä hallituksen ajama pohjoismaisen työnhaun malli. Sehän on yhtä kireä tai jopa kireämpi kuin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama aktiivimalli kakkonen. Silti osa nykyisistä hallituspuolueista vastusti sitä ankarasti ollessaan oppositiossa, ja Sipilä veti mallin pois, Fjäder sanoo viitaten Sanna Marinin (sd.) hallituksen tuoreeseen lakiesitykseen.

Eduskuntakäsittelyssä parhaillaan oleva työnhakumalli velvoittaa työttömät hakemaan neljää työpaikkaa kuukaudessa. Sen on määrä tulla voimaan ensi keväänä.

Fjäderiä harmittaa, että historian ehkä suurimmassa hyvinvointipolitiikan mullistuksessa, soteuudistuksessa, yksityisten palveluntuottajien roolia rajattiin merkittävästi. Mikko Välimaa

Fjäder ei suinkaan moiti lisävelvoitteita työnhakuun. Päin vastoin hän sanoo, että yhteiskunnassa ahkeruudesta pitäisi palkita ja velvollisuuksia korostaa nykyistä enemmän samalla kun heikossa asemassa olevista pidetään huolta.

Myös työllisyyden lisäämisessä tarvitaan niin oikeuksia kuin velvoitteita, mutta jälkimmäisestä ei aina uskalleta poliittisista syistä puhua.

Hintaa tästä hiljaisuudesta maksavat Fjäderin mukaan tulevat sukupolvet. Suomalainen hyvinvointivaltio on kuulunut maailman parhaimpiin, mutta se on vaarassa murentua, mikäli päätöksenteossa ei kyetä nykyistä käytännönläheisempiin ja tehokkaimpiin ratkaisuihin.

– Tanska ja Ruotsi kykenevät rahoittamaan hyvinvointivaltion, koska niiden työllisyysaste on selvästi Suomea korkeampi. Heillä korkea työllisyysaste on kaikkien asia ja siihen on sitouduttu.

Esimerkkinä Fjäder ottaa esiin myös kiistellyn oppivelvollisuudistuksen. Hän ei usko sen merkittävästi nostavan työllisyysastetta.

– Rahat olisi pitänyt käyttää peruskoulussa ongelmissa olevien oppilaiden tukemiseen. Heitä on 10–15 prosenttia ikäluokasta. Pelkään, että 10 vuoden päästä näemme, että heidän tilanne ei ole juuri parantunut.

Niin ikään Fjäderiä harmittaa, että historian ehkä suurimmassa hyvinvointipolitiikan mullistuksessa, soteuudistuksessa, yksityisten palveluntuottajien roolia rajattiin merkittävästi.

Sotessakin hän olisi ottanut mallia Ruotsista.

– Ymmärrän tietysti, että näissä kaikissa on kyse puoluepolitiikasta. Mutta Suomi ei voi jatkaa tällä tahdilla. Kymmenessä vuodessa julkinen velkamme voi nousta tasolle, jota on enää vaikea hallita. Lukuna se voi tarkoittaa jopa yli 200 miljardia. Meidän pitää varautua siihen, että valtionlainojen korot pysy alhaalla jatkuvasti.

Sture Fjäder kasvoi työläisperheessä. Lapsuuden ja nuoruuden kokemuksistaan hän ammentaa pohjaa myös nykyisille yhteiskunnallisille kannoilleen. Mikko Välimaa

Yli 610 000 jäsenen korkeasti koulutettujen Akavaa johtava Fjäder on puoluetaustaltaan kokoomuslainen. Aktiivista roolia hänellä ei puolueessa ole. Hän kuvailee itseään rivijäseneksi.

Fjäderin juuret ovat kuitenkin työläisperheessä Hangossa. Isä, isoisä ja isoisänisä olivat kaikki kirvesmiehiä. Monet hänen näkemyksistään pohjaavat lapsuus- ja nuoruusvuosiin.

– Näin aikanaan, kuinka tarpeellinen peruskoulu-uudistus oli. Sitä edeltänyt malli, jossa osa lapsista meni oppikouluun jo kansakoulun neljännen luokan jälkeen, oli todella raaka. Siinä myös hukattiin paljon osaamista.

Laadukkaasta koulutuksesta Fjäder haluaakin pitää kiinni. Järjestelmän hyödyt, niin sosiaaliset kuin sivistykselliset, tunnustetaan Fjäderin mukaan yritysmaailman kovimmalla huipulla asti.

– Eräs todella merkittävä yritysjohtaja totesi minulle äskettäin, kuinka on hyvä, että hänen lapsensa käyvät suomalaista peruskoulua, jossa kaikilla on samat lähtökohdat.

– Moni kehuu, kuinka Yhdysvalloissa järjestelmä tuottaa vapautta. Mutta ei se niin ole. Suomessa koulujärjestelmä tuo paljon enemmän vapautta. Tämä on iso arvo,jota haluan pitää esillä ja puolustaa.

Fjäder asuu lääkärivaimonsa kanssa Helsingissä, mutta etsii parhaillaan kotia Espoosta. Tapiolan alue kiinnostaa. Kotipaikan vaihtuessa hän on aloittamassa myös Länsiväylä-lehden kolumnistina. Sanansa hän aikoo sanoa muun muassa koulutus- ja työllisyyspolitiikasta ja verotuksesta ja myös taloudesta yleisesti.

Kuka?

Sture Fjäder

Korkeasti koulutettujen ammattijärjestön Akavan puheenjohtaja vuodesta 2011. Nykyinen toimikausi kestää 2024 asti.

Syntyisin Hangosta. Etsii kotia Espoosta.

63-vuotias.

Puoliso Camilla Uhlenius-Fjäder on ammatiltaan lääkäri.

Harrastaa historiaa. Tutkii parhaillaan jatkosodassa kesällä 1944 taistelukentälle jääneen sotilaan kohtaloa.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut