Ministeri Krista Kiuru tutustui sote-uudistuksen valmisteluun Espoossa – "Sote-uudistuksessa ei ole kyse hankehumpasta"

Sote: Tavoitteena on merkittävä palvelutason nosto, sanoo Espoossa vieraillut ministeri Kiuru.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Anneli Tuominen-Halomo

Sote-uudistuksen tavoitteena on merkittävä palvelutason nosto, linjasi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

Kiuru ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist tutustuivat sote-uudistuksen valmisteluun Espoossa viime viikolla.

– Sote-uudistuksessa ei ole kyse hankehumpasta. Ei riitä, että rakenteita uudistetaan. Haluamme satsata myös sisällön uudistukseen, Kiuru sanoi.

Käytännössä parannus tarkoittaa Kiurun mukaan muun muassa sitä, että asiakas saa tarvitsemansa palvelut yhden yhteydenoton pohjalta. Se varmistetaan moniammatillisella yhteistyöllä. Tulevaisuudessa kiireettömään hoitoon pitäisi päästä seitsemässä vuorokaudessa.

Kiuru painotti, että palveluntuotantoa pitää tarkastella uudesta näkökulmasta.

– Hyvinvointialueilla pitää kehittää kotiin saatavia palveluita, ilta- ja viikonloppuvastaanottoja, luoda mobiileja omahoitopalveluja ja digitaalisia asiakaspalveluja, ministeri luetteli.

– Kun asiakas tunnistaa potevansa virtsatietulehdusta, hän voi puhelimitse saada lääkemääräyksen. Näin asia on hoidettu sujuvasti parissa minuutissa.

Uudistuksen kaksi keskeistä tavoitetta ovat ne, että hoitoon pääsy nopeutuu ja mielenterveyspalvelut saadaan kuntoon.

– Matalan kynnyksen palvelut pitää jalkauttaa ja keskusteluapua pitää olla helposti saatavissa, Kiuru patisti.

Nopea avun saanti on edullinen ja tehokas vaihtoehto. Kiurun mukaan mielenterveysongelmien hoitamatta jättäminen maksaa nykyisellään 7–8 miljardia.

– Ihmiset on hoidettava oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Mitä enemmän ja kauemmin ihmisiä on perusterveydenhoidon jonossa, sitä kalliimmaksi hoito tulee

Aikaa uuden organisaation ja palveluketjujen hiomiseen on vähän. Espoon perusturvajohtaja Sanna Svahnin mukaan suurimmat riskit hyvinvointialueen toimeenpanolle ovat tiukka aikataulu, tietojärjestelmähankinnat, asiakas- ja potilastietojärjestelmien yhdistäminen ja puuttuvat rahoituspäätökset.

Yksi visainen kysymys on, millainen on hyvinvointialueen ja Husin työnjako. Osa Husin toiminnoista otetaan hyvinvointialueille, mutta kaikkein kovin osaaminen, kuten vaativat syöpähoidot, jäävät Husin tehtäväksi.

Tulevien hyvinvointialueiden sosioekonomiset erot ovat suuria. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väestöstä merkittävä osa on työterveyshuollon piirissä. Alueen erityispiirteinä on ruotsinkielinen väestö ja kasvava vieraskielisen väestön määrä. Tämä otetaan Kiurun mukaan huomioon erityisellä rahoituskertoimella, joka tuo palvelujen järjestämiseen lisää miljoonia.

Julkisuudessa on kannettu huolta siitä, että aluevaalien äänestysaktiivisuus jää alhaiseksi

Thomas Blomqvist kannustaa äänestämään muistuttamalla siitä, että vaaleissa on kyse hyvinvointivaltion perustasta ja peruspalvelujen järjestämisestä.

Kommentoi

Mainos: Helsingin Uutiset

Pääkaupungin keskusta on edelleen the place to be – katso tästä ytimen tarjonta

| Päivitetty

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut