Emma esittelee suuren virolaisen maalarin, joka on vasta nyt tulossa kansainvälisesti tunnetuksi – Suomella oli hänen uransa alulle suuri merkitys

Näyttely: Konrad Mägin teoksissa on viittauksia ajan taidesuuntauksiin omaperäisessä muodossa.

Konrad Mägi käytti maalauksissaan vahvoja ja heleitä värejä. Hänen näkemyksensä maisemasta oli yksilöllinen. Emma

Anneli Tuominen-Halomo

Espoon modernin taiteen museo Emma esittelee suurelle yleisölle melko tuntemattomaksi jääneen Konrad Mägin (1878–1925) tuotantoa. Virolaisen Mägin elämänpolku oli hämmästyttävän kansainvälinen ja hänen uransa melko lyhyt mutta intensiivinen. Hänen tuotantonsa on vasta nyt tulossa kansainvälisesti tunnetuksi.

– Jokainen maa ja erityinen paikka, jossa Mägi oleskeli, vaikutti hänen ilmaisunsa ja taiteilijuutensa muotoutumiseen, museonjohtaja ja näyttelyn kuraattori Pilvi Kalhama sanoo.

Kalhama on myös yksi Konrad Mägi – Maalauksen arvoitus -kirjan kirjoittajista. Hän on käyttänyt lähteenä muun muassa Mägin ystävälleen August Vesannolle kirjoittamia kirjeitä.

Luonto oli Mägin tärkein innoittaja. Se oli voimavara, jonka kautta hän tutki maalauksen mahdollisuuksia, ihmisyyttä ja näkyvän todellisuuden taakse piiloutuvaa elämän arvoituksellisuutta.

Näyttely on jaoteltu kahdeksaan osaan ja sitä rytmittävät muun muassa taiteilijan Euroopassa kulkemat reitit, muotokuvat ja salonki, jossa on asetelmia.

– Mägi oli Viron johtava modernisti, mutta hän palasi aina virolaiseen maaseutuun. Mägille ei löydy esikuvaa taidehistoriasta, vaan hän on itse sellainen, Pilvi Kalhama toteaa.

Mägin tuotanto myös ravistelee näkemystä modernismista ja sen kronologisesta kulusta. Maisema oli hänelle kuitenkin symbolinen aihelähtökohta, jonka kautta hän pyrki kuvaamaan todellisen takaista maailmaa.

Suomella oli Mägin uran alulle suuri merkitys, samoin Norjalla, missä hän maalasi uransa alkuaikoina. Hän teki ensimmäiset öljymaalauksensa Ahvenanmaalla Önningebyn taiteilijasiirtolassa vuonna 1906. Sieltä hän muutti syksyllä Helsinkiin ja opiskelemaan Ateneumiin, mutta hänen matkansa jatkui varsin pian Pariisiin. Vuonna 1910 hän teki läpimurron kotimaassaan Nuoren Viron näyttelyssä Tartossa. Myöhemmän uran kannalta Rooma, Capri ja Venetsia olivat merkittäviä paikkoja.

Pilvi Kalhaman mukaan Mägin tuotannon tyylit vaihtuivat tiheään. Ne myös sekoittuivat toisiinsa ja saattoivat palata takaisin vuosienkin jälkeen.

Mägi käytti vahvoja värejä. Hänen teoksissaan on pistemäistä pointillismia, keveää ja ilmavaa jälki-impressionismia ja painokasta ekspressionismia. Mägin upeiden maalausten taustalla on myös köyhyyttä, nälkää, sairautta ja henkistä ahdistusta.

Emman näyttelyssä nähdään merkittävä osa Mägin säilyneestä maalaustuotannosta, kaikkiaan noin 150 teosta. Maisemateosten lisäksi näyttelyyn on koottu Mägin muotokuvataiteen helmiä.

Myös taiteilijan kytkös Suomeen on toiminut vahvana motivaationa tehdä Mägi tunnetuksi suomalaisyleisölle.

Näyttely jatkuu 23.1.2022 asti Näyttelykeskus Weegeellä Emmassa.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut