Ruumiillinen kuritus on yhä lasten kasvatuskeino – Joka kolmas on retuuttanut lastaan, joka viides tukistanut

Kuvituskuva. Kuritusväkivalta on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo vuodesta 1984. Arkisto/Annamaija Herola

Sirpa Repo

Ruumiillinen kuritus on ollut Suomessa lailla kiellettyä jo vuodesta 1984, mutta sitä käytetään silti yhä lasten kasvatuskeinona. Suomalaisten tietoisuus asiasta on viime vuosina hieman heikentynyt ja asenteet vaikuttavat koventuneen.

Tämä käy ilmi Lastensuojelun Keskusliiton uudesta selvityksestä Kovemmin käsin – Suomalaisten kasvatusasenteet ja kuritusväkivallan käyttö 2021.

 Suurin osa suomalaisista ei edelleenkään pidä lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä edes poikkeustapauksissa, muistuttaa tiedotteessa Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Annukka Paasivirta.

Tiedotteessa kerrotaan, että kyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaisista tietää lasten ruumiillisen kurittamisen olevan lailla kiellettyä. Vuonna 2017 sen tiesi 95 prosenttia.

Sitä pitää hyväksyttävänä kasvatuskeinona 14 prosenttia vastaajista. Täysin eri mieltä asiasta olevien osuus on pienentynyt. Kuritusväkivalta myös nähdään vähemmän haitallisena lapselle kuin aiemmin.

Vastaajista 44 prosenttia on käyttänyt itse jotain ruumiillista kuritusta.

Erityisesti kovakourainen kiinni tarttuminen tai retuuttaminen on selvityksen perusteella lisääntynyt viime vuosina. Jopa 32 prosenttia vastaajista vastasi tehneensä sitä usein tai joskus. Tukistamista on käyttänyt viidennes vastaajista.

– On huolestuttavaa, että asenteissa ja tietoisuudessa on havaittavissa muutos. Emme tiedä, onko se seurausta koronapandemiasta vai muusta, sanoo Paasivirta.

Miehet suhtautuvat keskimäärin naisia hyväksyvämmin ruumiilliseen kuritukseen. Heidän asenteensa ovat myös muuttuneet sallivammiksi.

Miehet ovat myös saaneet naisia useammin itse osakseen kurittamista lapsena.

Oma tausta vaikuttaa selvästi vanhempien asenteisiin ja toimintaan kasvattajana.

Vastaajista 62 prosenttia kertoi itse kokeneensa kuritusväkivaltaa lapsena. Ne, joilla oli omaa kokemusta kurittamisesta, suhtautuivat siihen hyväksyvämmin (24 prosenttia) ja käyttivät sitä enemmän (51 prosenttia).

Tiedotteessa todetaan, että ruumiillinen kuritus muodostaa usein ylisukupolvisen ketjun, joka on pystyttävä katkaisemaan.

Niistä vanhemmista, jotka hyväksyivät ruumiillisen kurittamisen, sitä oli käyttänyt 65 prosenttia.

– Vanhemmat tarvitsevat nykyistä enemmän matalan kynnyksen apua, tietoa ja tukea kasvatustilanteisiin, sanoo Paasivirta.

Tiedotteen mukaan kuritusväkivalta on fyysistä tai henkistä väkivaltaa, jossa vanhempi, muu aikuinen tai sisarus pyrkii aiheuttamaan lapselle kipua rangaistakseen tai säädelläkseen tämän käyttäytymistä. Se voi olla esimerkiksi lapsen tukistamista, läimäyttämistä, pilkkaamista tai tahallista huomiotta jättämistä.

Selvitykseen liittyvä kysely toteutettiin Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa. Siihen vastasi 1 011 iältään 15–79-vuotiasta suomalaista. Tiedonkeruu toteutettiin 18.2.–2.3.2021.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut