Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vanhempien kurimus lisääntyi, ja pahimmillaan perheissä tarvitaan poliisia – "Pinna on palanut helpommin", sanoo asiantuntija ja vetoaa ennaltaehkäisevän avun lisäämiseksi

Perheet: Koronarajoitukset pistivät lapsiperheet koville ja vaikeudet heijastuvat vielä pitkään. Asiantuntija vetoaa päättäjiin, jotta kunnissa riittäisi palveluita, joissa kohdataan perheitä.

Korona-ajan rajoitukset on pääosin purettu, mutta niiden vaikutukset tuntuvat vielä kauan lapsiperheissä.

Yksinäisyys, uupumus ja esimerkiksi pelko omien lasten psyykkisestä jaksamisesta aiheuttivat viime vuonna ennätysmäärän yhteydenottoja Mannerheimin lastensuojeluliiton anonyymeihin puhelin- ja chat-palveluihin.

Auttavista puhelin- ja digipalveluista vastaava päällikkö Tatjana Pajamäki MLL:sta sanoo, että yhteydenottojen määrä on vain lisääntynyt tänä vuonna.

– Korona-ajan vaikutukset kuuluvat monessa yhteydenotossa. Yksinäisyys on syventynyt. Sosiaaliset kontaktit ovat ohentuneet tai jääneet kokonaan pois. Erityisesti vanhemmuudessaan yksin olevat kokevat yksinäisyyttä ja uupumusta, Pajamäki kuvailee.

Monessa yhteydenotossa kuvastuu se, miten kunnissa on koronan takia jouduttu karsimaan neuvola-, perheneuvola tai oppilashuoltopalveluista.

Pajamäki vetoaa päättäjiin, että koronan jälkeen näihin peruspalveluihin riittäisi rahaa ja työntekijöitä.

– Moni vanhempi on kokenut, että palveluita ei ole joko saatavilla tai sitten niistä ei saada toivottua apua. Olisi erittäin tärkeää, että työntekijöillä riittäisi aikaa kohdata vanhempia. Yksi 30 minuutin tapaaminen ei välttämättä riitä.

MLL:n palveluihin ottavat yhteyttä niin vauva- kuin teini-ikäistenkin lasten vanhemmat, sukulaiset tai läheiset.

Korona-aikana vauvaperheissä on korostunut yksin jäämisen kokemus ja tukiverkostojen vähyys.

– Useat vanhemmat, joilla ei aiemminkaan ollut tukiverkostoja, kokivat aiempaa enemmän yksinäisyyttä, kun esimerkiksi perhekahvilat tai muut julkisen tai kolmannen sektorin kohtaamispaikat ja palvelut olivat suljettuina.

Teinien vanhempia painaa puolestaan huoli nuorten masentumisesta. Moni on joutunut myös asettamaan koronan takia rajoja, jotka ovat tuntuneet kohtuuttomilta.

Myös vaikeudet hallita tunteita ovat kärjistyneet.

– Pinna on palanut helpommin lapsen kanssa. Kuormittuneessa tilassa aikuisen kyky asettua lapsen tai nuoren asemaan häilyy.

Pajamäen mukaan moni vanhempi osaa pyytää apua ennen kuin tilanteet eskaloituvat väkivaltaiseksi.

– Tällöin vanhemman kanssa puretaan tilannetta ja mietitään, mistä hän voisi saada apua.

Pahimmillaan perheiden konfliktit johtavat siihen, että vanhemmat joutuvat kohtaamaan poliisin ja tapaukset etenevät oikeuskäsittelyyn asti.

Osaltaan tilanteesta kertoo tuore Lastensuojelun keskusliiton kysely, jonka mukaan yhä useampi vanhempi hyväksyy kuritusväkivallan. Peräti 44 prosenttia kyselyn vastaajista myönsi käyttäneensä jotain kuritusväkivallan muotoa.

Lapseen oli käynyt kiinni tai retuuttanut 32 prosenttia vastaajista, ja tukistamista oli käyttänyt viidennes.

Pajamäki sanoo, että perheiden oikea-aikainen tuki on äärimmäisen tärkeää. Avun saanti matalalla kynnyksellä on kuitenkin vaikeaa.

Pajamäen mukaan parhaiten perheitä auttaa tuki, jota ei tarvitse hakea 2–3 tunnin bussimatkan päästä toiselta puolelta kaupunkia. Tällainen voi pahimmillaan kuormittaa vanhempaa.

Pajamäki korostaa, että tulevaisuuden hyvinvoinnin pohja rakennetaan lapsuudessa.

– Vanhemmuudesta ei pidä joutua selviytymään yksin.